Kateuden pistoja kööpenhaminalaisessa kenkäkahvilassa

Se kuulkaas taiteenkuluttajaa pännii, kun alkumatkan vallinnut idyllinen auringonpaiste katoaa kuin kirouksesta ja tilalle tuodaan jäätävää sadetta ja vihmaa – juuri sinä päivänä kun ryhmämme piti käyskennellä Kööpenhaminan katuja hellevaatteissa, jäätelöä nuoleskellen, gallerioihin piipahdellen. Ja sitten kun kauan haaveiltu nuudelibaarikin on kiinni, saattaa joukoin heikoin (minä) huutaa alijäähtyneessä vihmassa, että nyt mennään kuulkaas ensimmäiseen auki olevaan kahvilaan. Ensimmäiseen! Mutta sellaista ei löytynyt, koska kaikki Kööpenhaminan lukuisat kahvilat olivat juosseet sadistisesti nurkan taakse meitä piiloon.

Mutta sankarillisesti onnistuimme yllättämään yhden varomattoman kahvipaikan. Vähän epäröitti astua sisään, koska ainoa näkyvissä oleva pöytä oli täynnä, eikä ollut ihan varmaa, oliko kyseessä kahvila vai pyöräkauppa.

Ilmeni, että molempia. Muun muassa.

Kaakaojauhonripottelun mestarinäyte

Paniikki lakkasi, kun havaitsimme pöytien jatkuvan kotoisaan takahuoneeseen, jossa tarjolla oli myös erilaisia lämpöisiä ja pehmoisia asioita islantilaisvillapaidoista artesaanitakkeihin. Pöytään hetken kuluttua tuotu kahvi oli lämmintä, pehmoista ja loistavaa, kaakaojauhekoristuskin oli juuri oikealla tavalla huolettomasti päälle ripoteltu. Myös tunnelma vastasi tuotteita pehmoisuudessaan ja lämpimyydessään. Pyörätarpeet selittyivät sillä, että kahvila-kaupassa myytiin myös sen omistajan poikaystävän värkkäämiä uusiopyöriä. Veikkaan, että kaatamamme teen lisäksi lattiaa kostutti myös hipsterinkuola. 

Seurue sukaltaa islantilaiseen villaan. 

Eikä tässä kaikki. Paikalla oli myös kenkiä. Merkki on alunperin itäsaksalainen Zeha Berlin, samaan aikaan nostalginen ja tyylikäs, mutta enää ei hinnaltaan ihan joka AD-assarin yleisurheilullinen jalkine. Niin oli hienoja, ettei edes pikku sporttisuus häirinnyt. Eikä zehoja, tietenkään, saa juuri mistään. Paitsi Berliinistä. Ja täältä. Nyt menee niin hipsteriksi, etten pysty edes vitsailemaan aiheesta. 

Seinällinen urheilutöpikkäitä

Myös rento asettelu puulaatikoihin oli kohdillaan

Saatoin sortua kuvassa näkyvään Geysir-villasukkamerkkiin

Kaikki oli kahvilassa niin täydellistä, että rupesi taas pännimään, vaikka sukatkin oli jo kuivat.

Miksi joku muu saa aikaan ihanan kenkäkahvilan, jota minä olen mielessäni pyöritellyt koko aikuisiän? Miksi joku muu voi kieriskellä islantilaisvillavaatteissa ja itse joudun tyytymään yhteen sukkapariin vaikka olisin tahtonut kaksi? Miksi jollain muulla on pehmoinen ja lämmin, uusiopyöriä nikkaroiva arkkitehtipoikaystävä, eikä minua vilkaise edes Piritorin oman elämänsä harrastelijarakennuspiirtäjät?

Tanskassa jotkut asiat on vaan paremmin.

Heritage Coffee & Bikes

Bremerholm 18, Kööpenhamina

www: heritage-coffee-bikes.myshopify.com/

facebook: www.facebook.com/Heritage-Coffee-Bikes-1577270099154826

Kummat Kengät matkustaa: Kööpenhamina

Ennen lähtöä työmatkalle Kööpenhaminaan kannattaa varmistaa muutama asia:

1) Pidä huoli, että hotelli on sijoitettu alueelle jossa on runsaasti kenkäkauppoja
2) Pidä huoli, että sinulla on aikaa käydä ko. kenkäkaupoissa

Itse en näitä neuvoja noudattanut ja tulos oli kohdallani säälittävä.

Olin kuitenkin varautunut matkaan loistavasti. Huhu kertoi, että Kööpenhaminassa olisi kevät (ei muuten ollut), joten pakkasin mukaani tätä 36 tunnin pikareissua varten Minna Parikan Edit-ballerinat sekä uutuuttaan kiiltävät mustat Bugs-ballerinat.

Valmiina Kööpenhaminan valloitukseen.
Kuvassa myös koreografin Converset.

Julma totuus on se, että uskomattoman tiukan esitysaikataulun johdosta tällä kertaa näin Kööpenhaminasta ainoastaan lentokentän ja rautatieaseman lisäksi yhden teatterin sekä Vesterbrogade-kadun, joka ei valitettavasti sijoittunut kylän kenkäkeskittymäan.

Sitkeästi kuitenkin yritin. Kävellessäni tätä samaista katua edestakaisin, bongasin yhden etnisiin asusteisiin keskittyneen liikkeen (jossa ikkunan perusteella oli kyllä veikeän etnisiä keikkatossuja) ja ainoastaan yhden kenkäkaupan. Tämä oli Fly Londonin liike, joka normaali olosuhteissa olisi ollut riittävä, mutta jos kaupungissa on yleinen rukouspäivä, ei sekään tietysti ollut auki.

Kööpenhaminan etnisempi valikoima.
 (Vesterbrogade, 102)

Fly Londonin kengistä saattoi vain haaveilla ikkunan takaa.
(Vesterbrogade, 107C)

Eli köykäiseksi jäi tämän naisen kenkä hurvittelut Köpiksessä. Opin kuitenkin sen, että aina yhtä ihanalla Kööpenhaminan lentokentällä turvatarkastusta nopeuttaa kummasti jos vartijana on nuori kenkätietoinen nainen joka osaa arvostaa asiakkaansa kenkiä.

Kivat kengät auttaa pääsemään sutjakasti ulos myös turvatarkastuksesta!