Kummat kengät: Charlotte Olympia

tiistai 24. toukokuuta 2016

Lakupohjaa ja beigeä Lontoossa

Lontoossa yksi vakiokohteistani on Selfridgesin kenkäosasto. Siellä voin ihastella superfantsuja kenkiä, joihin minulla ei koskaan tule olemaan rahaa saati pohjelihaksia.

Siis yleensä voin.

Vierailu viime kuussa oli järkyttävä pettymys. Mielenkiintoisimmatkin suunnittelijat olivat ladanneet tiskiin tekopirteitä ballerinoja ja ruttokuolemaakin hengettömämpiä beigen sävyjä. Kun mitään muuta ei oltu keksitty, oltiin lykättu kenkiin paksut ja vielä paksummat pohjat. Jotain väsynyttä yritystä oli spektaakkeliin, mutta siinäkin kaaduttiin löysään eklektisyyteen. Jos et tiedä, mitä eklektisyys tarkoittaa, niin sitä, että yhdistetään eri tyyleistä niiden pahimmat palat.

Kevään kenkävalikoima oli masentanut somistesarvikuononkin

Naiveilla yksityiskohdilla oli yritetty tehdä kengistä hellyttäviä, ettei niitä kehdattaisi haukkua (ei onnistunut). Lopuksi oli laitettu viskoen glitteriä ympäriinsä aivan kuin Helinä-keiju olisi spiidipäissään kuvitellut olevansa vaahtosammutin. Taika on kuitenkin kuollut maailmasta ja maan pinnalle jäi kenkäparat, kalkkiviivoille kaatuneina. Järkytän nyt jopa itseäni toteamalla, että joskus glitteriäkin voi olla liikaa.

Chiara Ferragni. Vähemmän olisi ollut niin paljon enemmän.

Ferragnin silmäkenkien pitäisi oletettavasti olla flirttailevat,

mutta taitaa olla C-vitamiinin puutoksesta kyse lupsahtavassa silmäluomessa.

Ginan lenkkarit, yhdet useista glitterjuoksujalkineista.

Siis glitter-juoksujalkineista, ei glitterjuoksu-jalkineista. Ikävä kyllä.

Harrastaisin mielelläni glitterjuoksua.

Ekstravaganzana tunnettu Charlotte Olympia oli tyytynyt kuorruttamaan umpitylsät
ballerinat kissoilla. Tai siis KISSoilla. Ehheh.

Alexander McQueen. Yleensä varma ja mahtava, nyt kolho ja beige paksupohja.

Saint Laurent tunnettiin aiemmin yksinkertaisten,

mutta särmien ja tyylikkäiden kenkien suunnittelijana

Prada on tehnyt pohjat englanninlakuista...

...ja pyyhekumeista.

Yläpuolella oleva metallinkiiltoinen oxford on mahdollisesti loiseliö.

Stella McCartneyn legoesteettiset klovnikengät Ikean kevätmallistoon.

Mukana kokoamisohjeet ja kuusiokulma-avain.

Fausto Puglisi ja ysärihevin paluu

Gionvito Rossi on kuin onkin onnistunut yhdistämään 70-luvun Ladan penkit,
rikkinäiset leggingsit ja akustolevyn.

Giuseppe Zanotti – kun haluat naamioida sääresi korinttilaisiksi pylväiksi.

Vivienne Westwood. Ennen punk, nyt humppa.

Hurmaavista perhoskengistään tunnettu Sophia Webster
oli tällä kertaa laittanut jotain kivaa korkoihin. NiinQ

Salvatore Ferragamon valmiiksi mudanväriset festarikengät,
lisävarusteena viinansalakuljetustankki koron sisään.

Rene Caovilla on kivasti kierrättänyt lastensa pääsiäismunista löytyneet rannekorut

Peter Pilotton inspiraationa on ollut alienin paksusuoli

Vuittonin iki-inhokkikuosi ei näytä lenkkareissa yhtään sen paremmalta kuin laukuissa.
Tai missään.

Louboutinin koristekuorrutteet toivat mieleeni lämpimän muiston
Luostarinmäen käsityöläismuseon karkkikaupasta

Gucci oli antanut mielikuvituksen ja askartelutarvikkeiden lentää

Miu Miu. Siis mitä? MITÄ TÄMÄ ON?

Jotain hyvääkin

En yhtään ihmettele, että Pradan osastolla minulle kerrottiin, että kuvien ottaminen ei oikeastaan ole sallittua. En minäkään haluaisi, että tieto viime hetken epätoivodesigneistäni leviäisi yhtään mihinkään. Lopetin tietysti kuvaamisen siihen paikkaan, osittain myös siksi, että olin jo ottanut kaikki tarvittavat kuvat.

Mutta ei tilanne ole aivan toivoton. Valikoiman harvat iloiset yllättäjät löytyivät teatterillisen fantasiavintage-tyylin sektorilta. Se on jännä, miten jotkut osaa tehdä överin ja toiset sitten vaan ei.

No 21 teki vaikutuksen yksinkertaisen rohkeilla origameillaan ja...

...vähemmän yksinkertaisilla, melkein lavasteesta menevillä fantsukkeillaan.

Chloella oli sentään aika kiva tuo reunus

Comme des Garcons teki fluevogiaanisen Camper-asenne-spittarin

Uusi löytö Rodarte oli tällä kertaa suosikkini.

Jännästi yhdistyi tyylikkyys ja näyttävyys.

Kaiken tämän pettymyksen jälkeen tuli pakottava tarve mennä Irregular Choicen myymälään. Niiden kengät on sentään avoimesti älyttömiä ja övereitä, eikä paniikkipiilottele sitä ironisen high fashionin leiman alle. Vinkki: yläkerrassa on sale-osasto. Siis merkityksessa "ale", ei ollut Suomen presidentti istuskelemassa siellä.

Kiitos avoimuudesta, IC!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Lontoon kenkäkirsikoita

En edes yritä listata Lontoosta parhaita mahdollisia kenkäkauppoja, sillä niitä on kaupunki täynnä. Muutama vinkki silti liikenee, enhän muuten voisi hyvällä omallatunnolla kutsua itseäni besserwisseriksi.

Jos on vain vähän aikaa, kannattaa mennä South Molton Streetille. Siellä on kävelykadulla näpsäkästi rivissä Author, Jones, Kurt Geiger, Bertie, Rockport, Dune ja muut kenkäkaupat varsin lähellä toisiaan. Officen lähdön myötä kadun kenkäyleispätevyys laski hieman, mutta kyllä se vielä kelpaa.

Jos haluaa tennarit tai sen tapaiset, kannattaa mennä Camden High Streetin pätkälle Camden Lockista Camden Townin metroasemalle. Siellä on useitakin kauppoja, joiden valikoima on aika, no, harmonisoitu, mutta yhteensä hyvinkin kattava. Yleisimmät merkit Vans, Nike, Fred Perry, Puma, Ted Baker, G-Star ja Converse löytyy kaikki tai osittain melkein joka puodista. Toki myös muita kenkiä kuin tennareita löytyy, esimerkiksi Dr. Martens on edustettuna lähes joka kaupassa ja löytyypä joistain Red Wingiäkin.

Scorpion on melko helppo tunnistaa kenkäkaupaksi

Jos haluaa piristystä elämään, kannattaa mennä Irregular Choicen liikkeeseen Carnaby Streetille tai Camden Lockiin. Tämän syksyn malleissa ei ollut mitään järisyttäviä uutuuksia, enkä aikonut IC:stä kuvia laitella, mutta ne kielsi kuvaamisen liikkeessä, mikä on mielestäni pöhköä. Kas, tuli ilta ja hyvät ikkunastakuvausolosuhteet, joten tässä se kuva sitten kuitenkin on. Olen niin käänteisen psykologian uhri.

Buahhhahaaaaa!

Jos haluaa kenkäelämyksiä ja mahdollisuuden henkilökohtaiseen konkurssiin, kannattaa mennä Oxford Streetille, Selfridgesin kenkäosastolle. Se on tolkuttoman hieno ja suuri. Näyttävimmät (ja kalleimmat) kengät löytyy peremmältä, mutta ostovaara vaanii joka puolella myös kapeampaa kukkaroa. Chooiden, louboutinien ja muiden itsestäänselvyysluksusmerkkien lisäksi tarjolla on hieman tuntemattomampiakin suunnittelijoita kokeellisempine kenkineen.