Näytetään tekstit, joissa on tunniste Louboutin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Louboutin. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. toukokuuta 2016

Lakupohjaa ja beigeä Lontoossa

Lontoossa yksi vakiokohteistani on Selfridgesin kenkäosasto. Siellä voin ihastella superfantsuja kenkiä, joihin minulla ei koskaan tule olemaan rahaa saati pohjelihaksia.

Siis yleensä voin.

Vierailu viime kuussa oli järkyttävä pettymys. Mielenkiintoisimmatkin suunnittelijat olivat ladanneet tiskiin tekopirteitä ballerinoja ja ruttokuolemaakin hengettömämpiä beigen sävyjä. Kun mitään muuta ei oltu keksitty, oltiin lykättu kenkiin paksut ja vielä paksummat pohjat. Jotain väsynyttä yritystä oli spektaakkeliin, mutta siinäkin kaaduttiin löysään eklektisyyteen. Jos et tiedä, mitä eklektisyys tarkoittaa, niin sitä, että yhdistetään eri tyyleistä niiden pahimmat palat. 

Kevään kenkävalikoima oli masentanut somistesarvikuononkin
Naiveilla yksityiskohdilla oli yritetty tehdä kengistä hellyttäviä, ettei niitä kehdattaisi haukkua (ei onnistunut). Lopuksi oli laitettu viskoen glitteriä ympäriinsä aivan kuin Helinä-keiju olisi spiidipäissään kuvitellut olevansa vaahtosammutin. Taika on kuitenkin kuollut maailmasta ja maan pinnalle jäi kenkäparat, kalkkiviivoille kaatuneina. Järkytän nyt jopa itseäni toteamalla, että joskus glitteriäkin voi olla liikaa.

Chiara Ferragni. Vähemmän olisi ollut niin paljon enemmän.
Ferragnin silmäkenkien pitäisi oletettavasti olla flirttailevat,
mutta taitaa olla C-vitamiinin puutoksesta kyse lupsahtavassa silmäluomessa. 
Ginan lenkkarit, yhdet useista glitterjuoksujalkineista.
Siis glitter-juoksujalkineista, ei glitterjuoksu-jalkineista. Ikävä kyllä.
Harrastaisin mielelläni glitterjuoksua.
Ekstravaganzana tunnettu Charlotte Olympia oli tyytynyt kuorruttamaan umpitylsät
ballerinat kissoilla. Tai siis KISSoilla. Ehheh.
Alexander McQueen. Yleensä varma ja mahtava, nyt kolho ja beige paksupohja.
Saint Laurent tunnettiin aiemmin yksinkertaisten, 
mutta särmien ja tyylikkäiden kenkien suunnittelijana
Prada on tehnyt pohjat englanninlakuista...
...ja pyyhekumeista. 
Yläpuolella oleva metallinkiiltoinen oxford on mahdollisesti loiseliö.
Stella McCartneyn legoesteettiset klovnikengät Ikean kevätmallistoon. 
Mukana  kokoamisohjeet ja kuusiokulma-avain.
Fausto Puglisi ja ysärihevin paluu
Gionvito Rossi on kuin onkin onnistunut yhdistämään 70-luvun Ladan penkit,
rikkinäiset leggingsit ja akustolevyn.
Giuseppe Zanotti – kun haluat naamioida sääresi korinttilaisiksi pylväiksi.
Vivienne Westwood. Ennen punk, nyt humppa.
Hurmaavista perhoskengistään tunnettu Sophia Webster
oli tällä kertaa laittanut jotain kivaa korkoihin. NiinQ
Salvatore Ferragamon valmiiksi mudanväriset festarikengät,
lisävarusteena viinansalakuljetustankki koron sisään.
Rene Caovilla on kivasti kierrättänyt lastensa pääsiäismunista löytyneet rannekorut
Peter Pilotton inspiraationa on ollut alienin paksusuoli
Vuittonin iki-inhokkikuosi ei näytä lenkkareissa yhtään sen paremmalta kuin laukuissa.
Tai missään.
Louboutinin koristekuorrutteet toivat mieleeni lämpimän muiston
Luostarinmäen käsityöläismuseon karkkikaupasta
Gucci oli antanut mielikuvituksen ja askartelutarvikkeiden lentää
Miu Miu. Siis mitä? MITÄ TÄMÄ ON?
Jotain hyvääkin

En yhtään ihmettele, että Pradan osastolla minulle kerrottiin, että kuvien ottaminen ei oikeastaan ole sallittua. En minäkään haluaisi, että tieto viime hetken epätoivodesigneistäni leviäisi yhtään mihinkään. Lopetin tietysti kuvaamisen siihen paikkaan, osittain myös siksi, että olin jo ottanut kaikki tarvittavat kuvat. 

Mutta ei tilanne ole aivan toivoton. Valikoiman harvat iloiset yllättäjät löytyivät teatterillisen fantasiavintage-tyylin sektorilta. Se on jännä, miten jotkut osaa tehdä överin ja toiset sitten vaan ei.

No 21 teki vaikutuksen yksinkertaisen rohkeilla origameillaan ja...
...vähemmän yksinkertaisilla, melkein lavasteesta menevillä fantsukkeillaan.
Chloella oli sentään aika kiva tuo reunus
Comme des Garcons teki fluevogiaanisen Camper-asenne-spittarin
Uusi löytö Rodarte oli tällä kertaa suosikkini. 
Jännästi yhdistyi tyylikkyys ja näyttävyys.

Kaiken tämän pettymyksen jälkeen tuli pakottava tarve mennä Irregular Choicen myymälään. Niiden kengät on sentään avoimesti älyttömiä ja övereitä, eikä paniikkipiilottele sitä ironisen high fashionin leiman alle. Vinkki: yläkerrassa on sale-osasto. Siis merkityksessa "ale", ei ollut Suomen presidentti istuskelemassa siellä.

Kiitos avoimuudesta, IC!

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Silmänruokaa ja alennustilaa kenkänäyttelyssä

No nyt on Lontoon Victoria&Albert -museossa kenkäkulttuuria tarjolla kerrakseen: Shoes – Pleasure and Pain -näyttelyssä on esillä kenkähistorian helmiä, mutta myös alennustilan hetkiä. Yksi niistä todistaa monarkian mädännäisyyden.


Caroline Grovesin Parakeet Shoe
Kuva: Dan Lowe
Näyttelyn kenkiä ei ole jaoteltu kronologisesti vaan melko löysin teemoin. Tämä vähentää näppärästi ihmisten pakkautumista näyttävimpien vitriinien eteen, kun wow-kengät on siroteltu laajemmin. Toisaalta pakkautumista aiheuttaa onnettoman näkymättömät tekstit, joita lukeakseen on ainakin näin keski-ikäisen tihrusteltava tarkkaan ja kauan, muiden tiellä pönöttäen. Fonttikoko suuremmaksi ja vähän lisää valoa teksteihin, kiitos.

Yritä näitä sitten tihrustella. Ja hiljaa siellä takana, hyväsilmäiset!
Kuva: Victoria and Albert Museum, London
Näyttelyssä piisaa ooh ja aah -kenkiä, mutta myös historiallinen näkökulma on otettu mukaan. Muita kulttuureita edustaa Kiinan jalansidontaperinne kyllästymiseen asti sekä pari kenkää Intiasta ja Orientista. Myös suunnittelu- ja valmistusprosessi saa oman osastonsa. Suomikin on esillä näyttelyssä: Tom of Finlandin nahkakenkiä(kin) pullisteleva piirros kiiltävine saappaineen komeilee muikeana fetissiosastolla.

Tomppa luuraa alavasemmalla
Kuva: Victoria and Albert Museum, London
Shoes – Pleasure and Pain on Clark's-kenkämerkin sponsoroima, mutta merkin näkyvyys on hillittyä ja perusteltua.  Louboutin ja Jimmy Choo sen sijaan mainitaan joka toisessa lauseessa, mikä ei ehkä ole ihan perusteltua, vaikka Carrie ja Tuksu niistä tykkäävätkin.

Tulihan nyt selväksi, että Louboutinin kengissä on punaiset pohjat?
Kuva: Victoria and Albert Museum, London
Kiinnostavin vitriini oli mielestäni satukengille ja niiden tosimaailman replikoille omistettu kokonaisuus, jossa oli esillä lähinnä elokuvien tunnetuksi tekemiä kenkiä. Ja todellakin, Swarovski on tehnyt ihan oikeat kristallikengät Disneyn Tuhkimo-elokuvaa varten. On ne aika mäiheät, mutta sovittamattakin näkee, ettei mikään prinssi ole sen kärsimyksen arvoinen. Tai sitten Tuhkimo oli rankan puolen masokisti, mikä avaa ihan uusia tapoja avata tarinan sanomaa.

Keijupöly ja jalat kenkien sisään lisätty digitaalisesti.
Kuva kaapattu Disneyn Tuhkimo-elokuvan trailerista
Näyttely antaa meille keski-ikäisille mukavasti aihetta tuntea ylemmyyttä nykynuorisoon ja narista siitä, miten jo meidän aikanamme: Tällä hetkellä (jostain käsittämättömästä syystä) niin kovasti muodissa olevat Nellyn piikkikantakorkkarit ovat selvästi velkaa Malcolm McLarenin ja Vivienne Westwoodin Spiky Shoes -korkokengille vuodelta 1974. Tosin ne ovat ehkä tsiljoona kertaa uskottavammat kuin nykyiset hihii-pseudokoviskorkkarivastineensa.
Malcolm McLarenin ja Vivienne Westwoodin Spiky Shoesissa on aitoa asennetta.
Kuva: Victoria and Albert Museum, London
Toinen kenkämaailman käsittämättömyys eli beigen korkokengän hittiasema taas selittyy osin sillä, että Cambridgen ruhtinatar (jonka näyttelyteksti odotti kaikkien tunnistavan Williamin Kateksi) on toistuvasti laittanut sellaiset jalkaansa. Ja niin on tehneet jotkut muutkin kuninkaalliset. Ja heti siitä tuli muoti.

Monarkia pitäisi niin jo kaataa.

Raskauttavaa todistusaineistoa Shoerazzin sivuilta
Näyttelyssä esitellään muutama kenkien keräilijä. Osa kerää niitä itselleen, osa muuten vaan ja eläydyn tehokkaasti useimpien kertomuksiin. Mutta sitten on se Robert. Tällä Robertilla (ei taustatietoja, mutta en minäkään kehtaisi kertoa) on kahdeksansataa paria Adidaksen lenkkareita. 800. Paria. Addun. LENKKAREITA. Miksi??!!!111111!!!??+

Tietystä toistavuudestaan huolimatta näyttely tarjoaa silmänruokaa, tietoa ja uusia näkökulmia kiinnostavalla tavalla ja sopivalla laajuudella. Lisäksi V&A-museon kahvilasta saa ihania skonsseja, joita voi mussuttaa paakkukerman (käännä ite clotted cream paremmin!) saattelemana sisäpihalla ja samalla seurata ihmisten telmintää kahluualtaassa.

Suosittelemme!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Lontoon kenkäkirsikoita

En edes yritä listata Lontoosta parhaita mahdollisia kenkäkauppoja, sillä niitä on kaupunki täynnä. Muutama vinkki silti liikenee, enhän muuten voisi hyvällä omallatunnolla kutsua itseäni besserwisseriksi.

Jos on vain vähän aikaa, kannattaa mennä South Molton Streetille. Siellä on kävelykadulla näpsäkästi rivissä Author, Jones, Kurt Geiger, Bertie, Rockport, Dune ja muut kenkäkaupat varsin lähellä toisiaan. Officen lähdön myötä kadun kenkäyleispätevyys laski hieman, mutta kyllä se vielä kelpaa.

Jos haluaa tennarit tai sen tapaiset, kannattaa mennä Camden High Streetin pätkälle Camden Lockista Camden Townin metroasemalle. Siellä on useitakin kauppoja, joiden valikoima on aika, no, harmonisoitu, mutta yhteensä hyvinkin kattava. Yleisimmät merkit Vans, Nike, Fred Perry, Puma, Ted Baker, G-Star ja Converse löytyy kaikki tai osittain melkein joka puodista. Toki myös muita kenkiä kuin tennareita löytyy, esimerkiksi Dr. Martens on edustettuna lähes joka kaupassa ja löytyypä joistain Red Wingiäkin.

Scorpion on melko helppo tunnistaa kenkäkaupaksi
Jos haluaa piristystä elämään, kannattaa mennä Irregular Choicen liikkeeseen Carnaby Streetille tai Camden Lockiin. Tämän syksyn malleissa ei ollut mitään järisyttäviä uutuuksia, enkä aikonut IC:stä kuvia laitella, mutta ne kielsi kuvaamisen liikkeessä, mikä on mielestäni pöhköä. Kas, tuli ilta ja hyvät ikkunastakuvausolosuhteet, joten tässä se kuva sitten kuitenkin on. Olen niin käänteisen psykologian uhri.

Buahhhahaaaaa!
Jos haluaa kenkäelämyksiä ja mahdollisuuden henkilökohtaiseen konkurssiin, kannattaa mennä Oxford Streetille, Selfridgesin kenkäosastolle. Se on tolkuttoman hieno ja suuri. Näyttävimmät (ja kalleimmat) kengät löytyy peremmältä, mutta ostovaara vaanii joka puolella myös kapeampaa kukkaroa. Chooiden, louboutinien ja muiden itsestäänselvyysluksusmerkkien lisäksi tarjolla on hieman tuntemattomampiakin suunnittelijoita kokeellisempine kenkineen.

Taas yksi kumisaapasmahdollisuus: Dr. Martens

Myös United Nude on liittynyt muovipalikkakorkovillitykseen 

Lola Ramonalta löytyy muutakin kuin korkokenkää

Sophia Websterin kapoiset korot

Sophia Webster ja "pelkistetty" ei sovi samaan lauseeseen

Websterin värikkäämpää mallistoa

Azzedine Alaian modernistista pallukkatematiikkaa

Louboutinin etnomeininkiä.
Huomaa myös esillepano, johon todella kiinnitetään Selfridgesillä huomiota! 

Glitter-herrainkenkiä löytyy lähes joka mallistosta.
Tässä Simone Rochan versiot.

Saint Laurent, takahuoneen hillityintä tyylikkyyttä

Nicholas Kirkwoodin barokkiplatoot

Nicholas Kirkwood ja 70-luvun värimaailma


Nicholas Kirkwoodin tulkinta hämähäkinverkon ja tikkataulun yhdistelmästä

Camilla Skovgaardin skandinaavis-futuristista kenkämuotoilua

Camilla Skovgaard – miten kenkä voi näyttää yhtä aikaa koivuhalolta ja hyvältä?

Charlotte Olympian yksinkertaisempaa tuotantoa

Charlotte Olympiaa vakavahenkisiin tilaisuuksiin 

Charlotte Olympian puutarhahenkiset, mutta ei puutarhajuhliin sopivat kengät 

Charlotte Olympian muuta luontohenkistä mallistoa, taustalla kärpässieni, edessä metsä

Charlotte Olympian ajan hengessä kiinni olevat kengät.
Tähän puujalkavitsiin on hyvä lopettaa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...