Trenditraumaatikko hankkii uutuustuotteen

Yleensä en harrasta trendin harjalla ratsastavia täysihintaisia uutuuskenkiä, vaan kivat löydettyäni odottelen kuin hyeena ikään niiden katoamista muodin eturintamasta ja joutumista alennukseen tai kirpparikiertoon. Trendit ja minä kun ei olla kovin lämpimissä väleissä ja täydet hinnatkin ovat sanoneet yksipuolisesti ystävyyden irti kukkaroni kanssa.

Korkean hinnan ikävyys lienee itsestäänselvyys, mutta mikä trendeissä ja trendikkyydessä sitten mättää? Usein en joudu tätä edes miettimään, sillä oma tyylini ja trendit kohtaavat vielä harvemmin kuin oma tyylini ja hyvä maku. Eikä olisikaan erityisen fantsua pukeutua niin kuin muutkin vain siksi että niin ne muutkin – ei, vaikka sattuisi olemaan etujoukoissa.

Suurempi syy on kuitenkin se, että trendit pahimmillaan aiheuttavat kaiken muun paitsi yhden tyylin katoamisen kaupoista. Muistan vieläkin kauhulla kuuman khakikesän kasiseiska, jolloin uusia vaatteita ei vaan pystynyt hankkimaan ja itku tuli riepukaupassa värin ystävälle. Se kesä ajoi minut lopullisesti kirpparikierteeseen, ompelukoneen ääreen ja trendivihaaj... kriittiseksi. Katkeruuttani ei vähennä se, että sama tylsistyksestä kirkumaan saava kauhusuuntaus tekee uutta nousuaan. Mistä haudasta tämä beigenudepuuterizombi taas kaivettiin, eikö me sovittu jo viime vuosituhannella että se oli sitten siinä?

[Kirjoittaja käy kahvilla rauhoittumassa ja ehkä palaa asiaan]

Niin no, nyt pääsi kuitenkin käymään niin, että hankin kengät viimeisimmästä mallistosta.

Fluemarketistahan nämäkin löytyi

Mutta tämä ei ole sitä miltä se näyttää! Ensinnäkin, ostin ne halvalla käytettynä – ilmeisesti on siis olemassa ihmisiä, jotka tajuavat virheensä nopeasti eivätkä jää hautomaan erheostoksiaan kaapin perälle vuosikausiksi, kuten... no, eräät. Toiseksi, ne ovat Fluevogit, joita ei kaupallisimmillaankaan voi haukkua trendikkäiksi. Eihän?

Kitschy Kitschy Boom Boom -nimellä siunatut kengät olivat olevinaan minulle aivan liian suurta kokoa, mutta silti isovarvas törmyyttelee kärkeä – Fluevogin koot ovat joskus kovin kryptiset. Pohja on pehmeä ja kengillä on erittäin hyvä seisoskella ja arkikäveleskellä, mutta kärjen leveyden takia ne eivät ole normikokoiselle jalalleni erityisen napakat. Reippaille kävelylenkeille siis jalkaan jotain muuta. Tyyliltään kengät ovat kaukana jetset-bileistä ja kimalluksesta, paitsi ehkä Kultu Kimalluksesta. Muutenkin mennään enemmän Mummo Ankan maailmassa kuin Stadin hotein tipu -linjalla. Ja tämähän sopii keski-ikäisen arvokkaaseen tyyliini mitä mainioimmin!