Kuje – kenkämaailman tuleva jopo?

Kytköstiedote:

Toinen kenkäpari saatiin Kujeelta, toinen ostettiin itse. 
Ei vaatimuksia eikä lupauksia tekstin sisällöstä eikä sen sävystä.

Kummat kengät ottaa asian vakavasti

Raportin ensikosketuksestamme Kuje-kenkiin ja blogimainontaan voi lukea täältä.

Kun kengät olivat kolahtaneet molempien postitoimistoihin, aloitimme rankan urakan. Suunnittelimme huolella erilaisia testejä, joille altistimme kengät ja niiden myyjän. Alla sensuroimattomat tulokset ja johtopäätökset.

Kujeet leudosti kenkälesbiaanisessa asetelmassa. Kuvauspaikka Gruppo Coffee.

Asiakaspalvelu: Pelottavan helppoa

Toisen kenkäparin saimme Kujeelta, mutta toisen tilasimme viitta päällä ja irtoviiksissä itse, jotta saisimme käsityksen asiakaspalvelun tasosta.

Vaikka Kujeen nettisivujen pirteys on vähän liikaa jopa Mia the Pollyannalle niin onhan se myönnettävä että henki vastaa tuotetta: Sivulla hyvin kuvin ja todellisuutta vastaavin värein (ainakin meitsin monitorissa) esitellyt kengät nyt vaan on aika iloisia. Iloista on myös muu viestitys ja erityisen iloista on nopea kuittaus lähetyksestä ja kenkien vauhdikas postitus.

Kyllä. Meillä on todisteita. Ja nämä todisteet ovat naamio päässä tehdystä tilauksesta,
jolla yritimme hämätä viatonta kenkäkauppiasta.

Järvenpää: Hyväksyykö maaseutu?

Itse olemme erittäin tyytyväisiä Kujeiden ulkonäköön. Värit ovat puhuttelevia, muotoilu samaan aikaan funktionaalisen yksinkertaista ja määrittelyjä pakenevalla tavalla erikoista. Vaikka molemmat päädyimme pitämään kengissämme neutraalit, kengän väriä korostavat oletusarvonauhat, on mukavaa, että mukana tulee myös värillinen vaihtosetti.

Vaikka Kujeet hyväilevät omaa tyylitajuamme, emme testaustehtävässämme kuitenkaan voi jättää muun Suomen mielipidettä huomiotta. Mia matkustikin Järvenpäähän saadakseen tuntumaa kenkien toimivuudesta vaativassa maalaisympäristössä samalla kun osallistui taidetapahtumaan. Järvenpää-talon vapaamielisissä boheemipiireissä kengät hyväksyttiinkin muitta mutkitta. Ihan oikea valokuvaaja jopa suostui ottamaan alla nähtävän kuvan.

Kohukävelykadulla Mia joutui ohittamaan farkkuasuisen natiivijoukon, joka kuunteli ghettoblastereistaan ei ainoastaan Whitesnakea, vaan Whitesnakea suomeksi. Ironialla tuskin oli osuutta asiaan tai sitten Järvenpää on Suomen salainen hipsteripääkaupunki. Dunkkuun ei kuitenkaan tullut, eli kengät ovat turvalliset myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

© Susanna Majuri
Tätä kuvaa ei ole käsitelty edes rajaamalla, sillä juuri järvenpääläispiilohipsterien salavihan väistänyt
ei helpolla ota riskiä saada dunkkuun oikealta valokuvaajalta.

Klaipeda: Ääriolosuhteita ja voittoon päättyvä identiteettikriisi

Satu päätti viedä kengät vielä astetta kauemmaksi. Onko Liettuan rannikkoseutu jo liikaa näille kengille? Ei se ollut. Kengät kesti Klaipedan haastavat sääolosuhteet kunnialla. Kengät näyttivät jopa nauttivan vaihtelevista olosuhteista, jotka heittehtivät aina kaatosateista helleaaltoihin.

Vaikka Klaipedan lämpötila nousi aina +25° ei sukkahiki noussut ainakaan Liettuan testiryhmän nenään. Rajamailla kuitenkin mentiin. Kujeissa on näet ohuehko tekokuitukangasvuori, joka pidentää käyttöaikaa talven laitamilla, mutta pakottaa kuumajalkaisimmat luopumaan Kujeistaan kesken parhaiden yltiöhelteiden. Liettuan hikitestin aikana Mia Helsingistä koodasi oman rajansa kulkevan jo +20°:ssa.

Klaipedan matkaseurue koostui Camper-kenkiin salaisin rituaalein vihkiytyneistä tuottajista, joten kengät aiheuttivat myös hihkuntaa: "onks noi camperit?". Ei ole. Ilokseen Satu voi todeta olevansa vihdoin ammattikuntansa kenkiin kohdistuvista rituaaleista ja kollektiivisesta kenkämaniasta vapaa.

Kujeet chillaa Klaipedassa.

Spurtti Puistolan asemalla

Todellisen tehokengän tunnistaa Puistolan aseman aamuspurtissa, jossa testattiin kenkien reaktionopeus suhteessa paikallisjunaan. Jotta spurtti ei olisi liian helppo, olivat Puistolan natiiviasukkaat lisänneet haastetta temppuradan muodossa. Muutama hajonnut olutpullo sekä vapaana kirmaavat kakarat takasivat sukkulointitestiin haastetta. Satu kirmasi Kujeet kintuissaan radan ennätysnopeasti. Kengät pitivät pintansa myös luikkaalla pinnalla, (jonka koostumusta emme halua spekuloida liikaa) ja Satu ehti kuin ehtikin aamujunaan.

Kapeajalkaiset kaverimme

Grupon penkillä lojuva ystävättäremme K havahtuu "Kato mun lahjuskenkiä!" -huutoon ja haluaa sovittaa. K:n jalkaterä on langanlaiha, joten hän saa suorittaa testin kuminauhan kiristysmahdollisuudesta. Kyllä, toimii. K pyytää Kujeen osoitteen ja alkaa spekuloida, kuinka paljon voisi saada alennusta jos kertoisi saaneensa vinkin meidän blogista. Emme raaski kertoa, että mitään sellaista sopimusta ei ole.

[Ommm... Kuje, kuuletko alitajuntamme huudon?]

Huonojalkainen lähimmäinen

Mia ei hetkeäkään epäröi hyödyntää sairasta äitiparkaansa* blogin koe-eläimenä – päin vastoin, äidin huonot jalat tarjoavat kengille äärimmäisen testin. Kenkiä jalkaan vetäessään äiti väittää, että tarvitsisi lisäpohjalliset, koska kenkien oma pohja on sen verran ohkainen. Tämän väitteen äiti peruu pian. Tuomio: Hyvät kävellä, ei purista, ei kiristä ja itse asiassa unohtui, että mitään kenkiä jalassa onkaan.

Onneksi Mia hyvin tietää, ettei mitään perintöä ole tulossa eikä hänen siis tarvitse välittää perinnöttömäksitekouhkauksista kun vaatii kengät takaisin itselleen. Äidin jatkuvat vihjailut siitä, että kengät sopisivat paljon paremmin hänelle kuin Mian päivän outfittiin on vain kestettävä kuin mies.

Kengistä on myös jumppa-apua, sillä ne motivoivat istuessa nostamaan jalkoja niin,
että kengät tulevat näkökenttään ihasteltaviksi.

Päivitys: Kengät ovat nyt äidin. Mia totesi painostuksen alla, että koko 41 on hänen 40,5-jalkaansa sittenkin hieman suuri ja tilasi parin kokoa 40, joka sopi täydellisesti. Tai jos rehellisiä ollaan, kaksi paria.

Loppupäätelmät

Kummat kengät on erittäin tyytyväinen ostoksiinsa ja lahjuksiinsa. Jäämme jännityksellä seuraamaan, tuleeko Kujeesta kenkämaailman Jopo: toimiva, yksinkertainen, mukava, kivan värinen ja hipsterien suosima klassikko. Toivomme niin, sillä näemme itsemme Kuje-ostoksilla vuosienkin päästä. Ja koska kumpikaan meistä ei omista Jopoa, voimme hyvällä omatunnolla hankkia muutamaan Kujeen lisää. Loogista, rakas Watson, kenkäloogista!

Kehitimme Kujeiden kunniaksi myös laiskoille ja tyhmille sopivan muotitanssin.
Soundtrackiksi sopii esim. omassa päässä hyräilty Groove is in the Heart.

Plussat

• keveys

• mukavuus

• hyvät värit

• yleispätevyys eli monikäyttöisyys

• sopivan erikoinen muotoilu, joka kuitenkin käy vähän konservatiivisemmallekin sielulle

• säädyllinen hinta, tätä kirjoitettaessa 80 eur + postitus

• eettinen ja luontoa säästävä tuotantotapa

Miinukset
• Vaikka postitus oli nopeaa, olisi ollut upeaa saada seurantakoodi. Tällöin voi työaikana säännöllisin väliajoin tutkailla kenkien kulkua pitkin Suomea. Samoin koodilla kengät saa päivää nopeammin postista, eikä tarvitse odotella sitä typerää lappua seuraavaan päivään.  
Päivitys: nykyään tulee koodikin.

• Jos on tyhmä eikä rasvaa kenkiä, alkaa väri kulua kärjistä melko nopeasti.

• No värejä voisi olla vielä enemmän. Lämmin keltainen? Purppura? Koko Pantonen värikartta?
Kuten huomaatte, miinukset on vähän keksimällä keksittyjä. 

Kuje-yhteydet

www: kuje.fi

Facebook: www.facebook.com/kivakuje

Twitter: twitter.com/KivaKuje

* Ei se oikeasti niin kovin sairas ole, mutta draamakuningattarena osaa varmasti arvostaa kohtuullista liioittelua tehokeinona.