Lakupohjaa ja beigeä Lontoossa

Lontoossa yksi vakiokohteistani on Selfridgesin kenkäosasto. Siellä voin ihastella superfantsuja kenkiä, joihin minulla ei koskaan tule olemaan rahaa saati pohjelihaksia.

Siis yleensä voin.

Vierailu viime kuussa oli järkyttävä pettymys. Mielenkiintoisimmatkin suunnittelijat olivat ladanneet tiskiin tekopirteitä ballerinoja ja ruttokuolemaakin hengettömämpiä beigen sävyjä. Kun mitään muuta ei oltu keksitty, oltiin lykättu kenkiin paksut ja vielä paksummat pohjat. Jotain väsynyttä yritystä oli spektaakkeliin, mutta siinäkin kaaduttiin löysään eklektisyyteen. Jos et tiedä, mitä eklektisyys tarkoittaa, niin sitä, että yhdistetään eri tyyleistä niiden pahimmat palat. 

Kevään kenkävalikoima oli masentanut somistesarvikuononkin

Naiveilla yksityiskohdilla oli yritetty tehdä kengistä hellyttäviä, ettei niitä kehdattaisi haukkua (ei onnistunut). Lopuksi oli laitettu viskoen glitteriä ympäriinsä aivan kuin Helinä-keiju olisi spiidipäissään kuvitellut olevansa vaahtosammutin. Taika on kuitenkin kuollut maailmasta ja maan pinnalle jäi kenkäparat, kalkkiviivoille kaatuneina. Järkytän nyt jopa itseäni toteamalla, että joskus glitteriäkin voi olla liikaa.

Chiara Ferragni. Vähemmän olisi ollut niin paljon enemmän.

Ferragnin silmäkenkien pitäisi oletettavasti olla flirttailevat,

mutta taitaa olla C-vitamiinin puutoksesta kyse lupsahtavassa silmäluomessa. 

Ginan lenkkarit, yhdet useista glitterjuoksujalkineista.

Siis glitter-juoksujalkineista, ei glitterjuoksu-jalkineista. Ikävä kyllä.

Harrastaisin mielelläni glitterjuoksua.

Ekstravaganzana tunnettu Charlotte Olympia oli tyytynyt kuorruttamaan umpitylsät
ballerinat kissoilla. Tai siis KISSoilla. Ehheh.

Alexander McQueen. Yleensä varma ja mahtava, nyt kolho ja beige paksupohja.

Saint Laurent tunnettiin aiemmin yksinkertaisten, 

mutta särmien ja tyylikkäiden kenkien suunnittelijana

Prada on tehnyt pohjat englanninlakuista...

...ja pyyhekumeista. 

Yläpuolella oleva metallinkiiltoinen oxford on mahdollisesti loiseliö.

Stella McCartneyn legoesteettiset klovnikengät Ikean kevätmallistoon. 

Mukana  kokoamisohjeet ja kuusiokulma-avain.

Fausto Puglisi ja ysärihevin paluu

Gionvito Rossi on kuin onkin onnistunut yhdistämään 70-luvun Ladan penkit,
rikkinäiset leggingsit ja akustolevyn.

Giuseppe Zanotti – kun haluat naamioida sääresi korinttilaisiksi pylväiksi.

Vivienne Westwood. Ennen punk, nyt humppa.

Hurmaavista perhoskengistään tunnettu Sophia Webster
oli tällä kertaa laittanut jotain kivaa korkoihin. NiinQ

Salvatore Ferragamon valmiiksi mudanväriset festarikengät,
lisävarusteena viinansalakuljetustankki koron sisään.

Rene Caovilla on kivasti kierrättänyt lastensa pääsiäismunista löytyneet rannekorut

Peter Pilotton inspiraationa on ollut alienin paksusuoli

Vuittonin iki-inhokkikuosi ei näytä lenkkareissa yhtään sen paremmalta kuin laukuissa.
Tai missään.

Louboutinin koristekuorrutteet toivat mieleeni lämpimän muiston
Luostarinmäen käsityöläismuseon karkkikaupasta

Gucci oli antanut mielikuvituksen ja askartelutarvikkeiden lentää

Miu Miu. Siis mitä? MITÄ TÄMÄ ON?

Jotain hyvääkin

En yhtään ihmettele, että Pradan osastolla minulle kerrottiin, että kuvien ottaminen ei oikeastaan ole sallittua. En minäkään haluaisi, että tieto viime hetken epätoivodesigneistäni leviäisi yhtään mihinkään. Lopetin tietysti kuvaamisen siihen paikkaan, osittain myös siksi, että olin jo ottanut kaikki tarvittavat kuvat. 

Mutta ei tilanne ole aivan toivoton. Valikoiman harvat iloiset yllättäjät löytyivät teatterillisen fantasiavintage-tyylin sektorilta. Se on jännä, miten jotkut osaa tehdä överin ja toiset sitten vaan ei.

No 21 teki vaikutuksen yksinkertaisen rohkeilla origameillaan ja...

...vähemmän yksinkertaisilla, melkein lavasteesta menevillä fantsukkeillaan.

Chloella oli sentään aika kiva tuo reunus

Comme des Garcons teki fluevogiaanisen Camper-asenne-spittarin

Uusi löytö Rodarte oli tällä kertaa suosikkini. 

Jännästi yhdistyi tyylikkyys ja näyttävyys.

Kaiken tämän pettymyksen jälkeen tuli pakottava tarve mennä Irregular Choicen myymälään. Niiden kengät on sentään avoimesti älyttömiä ja övereitä, eikä paniikkipiilottele sitä ironisen high fashionin leiman alle. Vinkki: yläkerrassa on sale-osasto. Siis merkityksessa "ale", ei ollut Suomen presidentti istuskelemassa siellä.

Kiitos avoimuudesta, IC!

Silmänruokaa ja alennustilaa kenkänäyttelyssä

No nyt on Lontoon Victoria&Albert -museossa kenkäkulttuuria tarjolla kerrakseen: Shoes – Pleasure and Pain -näyttelyssä on esillä kenkähistorian helmiä, mutta myös alennustilan hetkiä. Yksi niistä todistaa monarkian mädännäisyyden.

Caroline Grovesin Parakeet Shoe

Kuva: Dan Lowe

Näyttelyn kenkiä ei ole jaoteltu kronologisesti vaan melko löysin teemoin. Tämä vähentää näppärästi ihmisten pakkautumista näyttävimpien vitriinien eteen, kun wow-kengät on siroteltu laajemmin. Toisaalta pakkautumista aiheuttaa onnettoman näkymättömät tekstit, joita lukeakseen on ainakin näin keski-ikäisen tihrusteltava tarkkaan ja kauan, muiden tiellä pönöttäen. Fonttikoko suuremmaksi ja vähän lisää valoa teksteihin, kiitos.

Yritä näitä sitten tihrustella. Ja hiljaa siellä takana, hyväsilmäiset!
Kuva: Victoria and Albert Museum, London

Näyttelyssä piisaa ooh ja aah -kenkiä, mutta myös historiallinen näkökulma on otettu mukaan. Muita kulttuureita edustaa Kiinan jalansidontaperinne kyllästymiseen asti sekä pari kenkää Intiasta ja Orientista. Myös suunnittelu- ja valmistusprosessi saa oman osastonsa. Suomikin on esillä näyttelyssä: Tom of Finlandin nahkakenkiä(kin) pullisteleva piirros kiiltävine saappaineen komeilee muikeana fetissiosastolla.

Tomppa luuraa alavasemmalla

Kuva: Victoria and Albert Museum, London

Shoes – Pleasure and Pain on Clark's-kenkämerkin sponsoroima, mutta merkin näkyvyys on hillittyä ja perusteltua.  Louboutin ja Jimmy Choo sen sijaan mainitaan joka toisessa lauseessa, mikä ei ehkä ole ihan perusteltua, vaikka Carrie ja Tuksu niistä tykkäävätkin.

Tulihan nyt selväksi, että Louboutinin kengissä on punaiset pohjat?

Kuva: Victoria and Albert Museum, London

Kiinnostavin vitriini oli mielestäni satukengille ja niiden tosimaailman replikoille omistettu kokonaisuus, jossa oli esillä lähinnä elokuvien tunnetuksi tekemiä kenkiä. Ja todellakin, Swarovski on tehnyt ihan oikeat kristallikengät Disneyn Tuhkimo-elokuvaa varten. On ne aika mäiheät, mutta sovittamattakin näkee, ettei mikään prinssi ole sen kärsimyksen arvoinen. Tai sitten Tuhkimo oli rankan puolen masokisti, mikä avaa ihan uusia tapoja avata tarinan sanomaa.

Keijupöly ja jalat kenkien sisään lisätty digitaalisesti.
Kuva kaapattu Disneyn Tuhkimo-elokuvan trailerista

Näyttely antaa meille keski-ikäisille mukavasti aihetta tuntea ylemmyyttä nykynuorisoon ja narista siitä, miten jo meidän aikanamme: Tällä hetkellä (jostain käsittämättömästä syystä) niin kovasti muodissa olevat Nellyn piikkikantakorkkarit ovat selvästi velkaa Malcolm McLarenin ja Vivienne Westwoodin Spiky Shoes -korkokengille vuodelta 1974. Tosin ne ovat ehkä tsiljoona kertaa uskottavammat kuin nykyiset hihii-pseudokoviskorkkarivastineensa.

Malcolm McLarenin ja Vivienne Westwoodin Spiky Shoesissa on aitoa asennetta.

Kuva: Victoria and Albert Museum, London

Toinen kenkämaailman käsittämättömyys eli beigen korkokengän hittiasema taas selittyy osin sillä, että Cambridgen ruhtinatar (jonka näyttelyteksti odotti kaikkien tunnistavan Williamin Kateksi) on toistuvasti laittanut sellaiset jalkaansa. Ja niin on tehneet jotkut muutkin kuninkaalliset. Ja heti siitä tuli muoti.

Monarkia pitäisi niin jo kaataa.

Raskauttavaa todistusaineistoa Shoerazzin sivuilta

Näyttelyssä esitellään muutama kenkien keräilijä. Osa kerää niitä itselleen, osa muuten vaan ja eläydyn tehokkaasti useimpien kertomuksiin. Mutta sitten on se Robert. Tällä Robertilla (ei taustatietoja, mutta en minäkään kehtaisi kertoa) on kahdeksansataa paria Adidaksen lenkkareita. 800. Paria. Addun. LENKKAREITA. Miksi??!!!111111!!!??+

Tietystä toistavuudestaan huolimatta näyttely tarjoaa silmänruokaa, tietoa ja uusia näkökulmia kiinnostavalla tavalla ja sopivalla laajuudella. Lisäksi V&A-museon kahvilasta saa ihania skonsseja, joita voi mussuttaa paakkukerman (käännä ite clotted cream paremmin!) saattelemana sisäpihalla ja samalla seurata ihmisten telmintää kahluualtaassa.

Suosittelemme!

Kummat kengät matkustaa: Cardiff

Dublinin jälkeen walesilainen Cardiff oli iloinen yllätys laadukkaine kenkäkauppoineen (=kaupat, joiden valikoimasta pidän itse). Kimmeltävää bilekorkkaria oli toki tarjolla täälläkin ja moni niitä myyvä kauppa oli kierosti naamioitunut säädylliseksi puodiksi, mutta ero oli helppo havaita jo kynnyksellä ja tehdä nopea kannoillakääntymisliike. Alla esimerkkejä kaupoista, joissa ei tarvinnut toimia tuuliviirin tavoin. Suurin osa niistä löytyy kortteleita halkovista kauppakäytävistä, arcadeista. Niihin kannattaa sujahtaa muutenkin, sillä niistä löytyvät kivoimpien liikkeiden lisäksi kivoimmat kahvilat!

Buzz&co
3-5 High Street Arcade
www.yelp.co.uk/biz/buzz-and-co-cardiff
www.facebook.com/pages/Buzz-Co-Cardiff/354155628029092

Jos käyt Cardiffissa yhdessä kenkäkaupassa, käy tässä.

Tänne tekisi mieli heittäytyä kuin kenkäpallomereen

Buzzin valikoimassa tärkeintä on mukavuus, särmikkyys ja värikkyys. Mukavuuden merkitys selittyy osaksi sillä, että liikkeen kolmikymmenvuotisen historian aikana sen omistajatkin ovat ikääntyneet ja prioriteetit kääntyneet hippakengistä pehmojalkineisiin. Puoti ei kuitenkaan ole mikään mokkasiinimummola – päinvastoin, Buzzin rinnalla keskimääräinen jalkineliike vaikuttaa kenkien geriatriaosastolta.

Dr. Martenseja löytyy erikoisissakin kuoseissa – jos spessua haluaa, niin tämä on parempi kohde kuin Martensin oma liike. Erityisen jalkaystävällisiä merkkejä ovat mm. Heavenly Feet, Softinos, Moshulu ja Alegria, perusihanista löytyy ainakin El Naturalista, Art, Camper, Rocket Dog, Converse ja Fly London. Ainakin itselleni vähän uudempia tuttavuuksia oli Underground, Oxygen ja Yoma. Myös pieni vegaanihylly löytyy. Ja tässä oli vasta osa syksyn valikoimasta, lisää on tulossa.

Ymmärsittekin jo varmaan, että olen kaupan pahinta kohderyhmää. Vaadin sivuliikettä Helsinkiin.

Nyt ne mokomat on tehneet nämä Artit purppurana!
Eikä ollut mun kokoa! Epähumaania!

Camper-seinä – loistava sisustusidea!

Uusiin tuttavuuksiin kuuluva Yoma

Moshulun syksyn värejä

Muuta valikomaa: O2, Heavenly Feet, Rocket Dog, Softinos.
Vasemmanpuoleiset vihreät saattoivat päätyä matkamuistoikseni.

Vivienne Westwood

St. David's -ostoskeskus, 55-57 The Hayes

www.viviennewestwood.co.uk

Westwoodin liike sijaitse St. David's -ostoskeskuksen ulkoseinällä ja suosittelen lähestymään sitä ulkokautta. Se, ken jättimäisen sokkeloiseen ja ilmeisen ulko-ovettomaan St. David'siin sisään menee, ei ehkä auringonvaloa enää nää.

En ole koskaan ollut kovasti design-vaatteiden perään, mutta Viviennen rytkyjä ostaisin heti, jos vaan rahat riittäisi. Kengätkin on varsin käyttistä – punkkia, blingblingiä ja asennetta juuri sopivassa määrin arkipäivänkin käyttöön.

Varvaspainanteet ovat eräs Westwoodin tavaramerkeistä.

Nilkkuri meets kangaskassi

Kangaskassi meets hullu kuvismaikka

Kumisaappaiden lisäksi kannattaa hankkia myös kumiloaferit kevyttä sadetta varten

Adela
Morgan Arcade / The Hayes
www.facebook.com/adelacardiff/info

Vasta kolmisen kuukautta sitten avatun vaate- ja kenkäliike Adelan kenkävalikoiman voisi sanoa olevan (hieman) hillitympi versio Buzzin kengistä. Väriä löytyy täältäkin ja saan myyjän järkyttymään kertomalla tosiasioita suomalaisen kenkävalikoiman harmaanmustasta skaalasta. Täällä (ja kyllä, lausun tämän Suomea paheksuvalla ylimielisellä sävyllä) värit myyvät.

Adelan myymiä merkkejä ovat mm. Riva, Oxygen, Loints of Holland, Paco Herrero, Vanilla Moon ja Cefalu.

Paco Herreran hopeahienoudet

Oxygenin purppuramokkakengät.
Erityisesti arvostan laatikon ja sen sisällön yhteensopivuutta!

Ballerinavalikoimaa, joka ei rajoitu mustaruskeaharmaaseen

Mustaakin toki löytyi, tässä Cefalun versio

Dr. Martens
36 The Hayes
www.drmartens.com/page.asp?navid=71

Vähän yllättäen täältä ei löydy Dr. Martensin erikoispainoksia kovinkaan laajasti, mutta niitä vähemmän tunnettuja kenkiä ja muita tuotteita sitäkin enemmän. Esimerkiksi tartanhuivit ja raitasukat vetosivat minuun aivan erityisesti, ja vauvakokoiset popot saivat toivomaan, että joku kaverini olisi lisääntymään päin.

Loafer trés fancy à la Docteur Marténs

Dr. Martens, tuo miehekkäiden miesten karskinkarhea merkki

No onkos se Camper? No ei, se on Martens!

Martensit voi vetää jalkaansa heti synnyttyään

TReds
89 Queen St
www.treds.co.uk/

Kaupan kohderyhmä lienee laatu- ja tyylitietoinen nuoriso, mutta myös kaltaiseni keski-ikäinen voi täällä hetken illusioida olevansa yksi heistä. Tarjolla on käyttö- ja juhlakenkää sekä kaikkea niiden väliltä.

Valikoimassa on mm. Ruby Shoota, jota luonteenomaisella negatiivisuudella arvelin ensin törkeäksi Irregular Choice -ripoffiksi. Näin ei kuitenkaan ole, valisti myyjä minua, vaan merkin takana on samat tyypit kuin IC:nkin. Ruby Shoo on siis hieman yksinkertaisempi ja hieman edullisempi IC:n pikkusisko. Muita merkkejä TRedsin oman labelin lisäksi mm. Vans, Sugar, Jeffrey Campbell, UGG, Hunter, Rocket Dog, Dizzy, Skechers, Converse, Etnies, Caterpillar, Timberland, Boxfresh, Fitflop, Bedroom Athletics sekä se originaalikin Irregular Choice.

Rikkana kaupan muuten hyvässä rokassa on Crocs-hylly, mutta sitäkin kauheampi on elävöittämiselementti Crocs-hirviö. Kuva jäljempänä. Millä ihmeen kiristyksellä se on tänne päätynyt?

Skechersin glitterlenkkarit juhlaan ja arkeen

Mustempaa osastoa. No, ainakin nämä Litat on aidot.

IC:n pikkusisko, Ruby Shoo

Rocket dog, Sugarin kumpparit ja lisää Ruby Shoota

Unohtakaa Freddy Krueger, tämä se vasta tosikauhua on