Palkinnon hän on silti ansainnut, joten: Onnea!
Hienojen kenkien esiintyminen hipoissa tulisi olemaan itsestäänselvyys, joten asetimme paparazzoinnille tällä kertaa rajoitteen: Emme kuvaisi Parikan suunnittelemia kenkiä, vaan etsisimme muita huomion arvoisia jalkineita.
Sepä olikin kovin hankalaa.
Kengät jakaantuivat aika lailla kahtia: Parikat ja kengät, jotka eivät edes yrittäneet kilpailla parikoiden kanssa. Yllättävän paljon oli esimerkiksi lenkkareita juhlakansan jaloissa, mikä on jo aika nöyrä luovuttamisen merkki. Tinkimättömän tutkivan journalismin ja ankaran jalkoihintuijottelun keinoin onnistuimme kuitenkin vangitsemaan muutaman hienon kenkäparin kameraamme illan aikana.
Jetset -henkinen juoksulounas ennen juhlatiloihin siirtymistä.
Parikkarajaushan ei siis koske taustalla blurrina sijaitsevia parikoita. |
Parikkarajaus ei myöskään koske ei-kenenkään-jalassa-olevia parikoita.
Tässä Mian suosikkipari näyttelyesineistöstä. |
Paparazzointi ei ihan lähtenyt lämmittelemättä käyntiin, mutta tässä siis kivaa glitteriä
|
Satun maiharit (takana) kalpenevat tyylinsä tuntevan herrasmiehen laatukenkien rinnalla. Tai siis takana. Hehe, sanaleikki. Aika huono tosin.
|
Illan huimimmat korot. Nilkkamme kirkuvat empatiasta.
|
Kultaiset puukengät löytyi sellaisen suunnittelijan jaloista, joka mekin tunnistetaan. Ei sitten kuitenkaan niin varmasti, että tähän uskallettaisiin nimi laittaa. Jos vaikka oltaisiinkin väärässä sitten.
|
No nytten on maihareissa asennetta!
|
Hämmentävän hienoa arvaa-olenko-pynttäytynyt-vai-olenko-arkisinkin-näin-tyylikäs -yksinkertaisuutta. Kummat kengät kadehtii.
|
Parikkarajaus ei koske myöskään Parikan jaloissa olevia parikoita, sillä olisi ollut aivan liian julmaa jättää näyttämättä, mitkä parikat Parikalla itsellään oli käytössä.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti