 |
| Converse multiploituu kaikille sopivaksi Kuva: SH |
 |
| Converseja näkyy kaikkialla, myös kulttuurissa. Tässä John Lurie, Roberto Benigni ja Tom Waits Converseineen Jim Jarmuschin elokuvassa Down by Law. Kuva: Cinema Lacrum |
Kuka tai mikä on Converse?
No, sehän on markiisi nimeltään Mills Converse
– tai sitten ihan tavan heppu nimeltään Marquis Mills Converse. Luultavasti
jälkimmäinen, ehkä sen vanhemmat oli rojalisteja, jotka vahvasti uskoivat nimen
olevan enne. Mutta edellinen versio on jänskempi, eli pysytään siinä.
Tärkeämpää kuitenkin on, että markiisi/Marquis avasi kumikenkäkauppansa Massachusettsin Maldenissa 1908. Ja voiko olla sattumaa, että ensimmäiset All Star -koripallokengät valmistettiin vuonna 1917, samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi? Voiko? No ei mitenkään voi!
Tärkeämpää kuitenkin on, että markiisi/Marquis avasi kumikenkäkauppansa Massachusettsin Maldenissa 1908. Ja voiko olla sattumaa, että ensimmäiset All Star -koripallokengät valmistettiin vuonna 1917, samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi? Voiko? No ei mitenkään voi!
 |
| Voiko olla sattumaa tämä kaukaa ja hämärässä katsoen ihan suomenlipunsininen Converse? |
Suomen itsenäistymisen epäilemättä tuoman
huuman lisäksi All Starien myyntiä edisti niiden evankelistaksi palkattu koripalloilija Charles Hollis "Chuck"
Taylor, josta myös kenkien englanninkielisen alueen lempinimi "chucks"
tulee. Mikähän tälle olisi hyvä suomennos? Tsuksit? Kalet? Repat?
Okei, conssit.
Näitä periconverseja valmistetaan varrellisina ja lyhyinä malleina, nykyään myös kevyempinä slim/lady-versioina. Värit tulivat mukaan kuvaan vasta 40-luvulla, mutta sen jälkeen niitä onkin piisannut. Ja kuoseja – yksi syy Conversen jatkuvaan suosioon lienee runsas ja ajan hengen mukaan vaihtuva valikoima erilaisia täsmäteemakenkiä.
2000-luvun alussa ilkeät lenkkarifirmat olivat syöneet markkinaosuuksia ja Converse teki kehnoja bisnespäätöksiä, joiden seurauksena merkki joutui Niken haltuun. Siellä se on edelleen
Okei, conssit.
 |
| Chuck ja chucks, 1921 Kuva: Wikimedia Commons |
Näitä periconverseja valmistetaan varrellisina ja lyhyinä malleina, nykyään myös kevyempinä slim/lady-versioina. Värit tulivat mukaan kuvaan vasta 40-luvulla, mutta sen jälkeen niitä onkin piisannut. Ja kuoseja – yksi syy Conversen jatkuvaan suosioon lienee runsas ja ajan hengen mukaan vaihtuva valikoima erilaisia täsmäteemakenkiä.
2000-luvun alussa ilkeät lenkkarifirmat olivat syöneet markkinaosuuksia ja Converse teki kehnoja bisnespäätöksiä, joiden seurauksena merkki joutui Niken haltuun. Siellä se on edelleen
 |
| Slim-mallin etuja on sen mahtuminen käsilaukkuun |
 |
| Pinkit klassikot |
 |
| Bongasimme ilahduttavan monet oranssit Converset, nämä jopa kuvaan asti. Erityisen vaikutettuja olimme oranssiutta hienosti korostavien sukkahousujen vihertävästä vivahteesta. |
 |
| Kuosiesimerkki: klassinen leopardi. Kenkien omistaja väitti, että eläinkuosit pysyivät ihan hallinnassa, ennen kuin niihin täysin hurahtanut työkaveri lietsoi leopardit tosimielellä myös hänen vaatekaappiinsa. Tämä symbioottinen lapasesta lähtö on varsin tuttua myös Kummille kengille. |
 |
| Nämä Converset ovat peräisin Dublinista, mutta tulikasteensa ne saivat Galwayn kalliolla, jossa kenkien omistaja pääsi eroon korkeanpaikankammostaan. Conversejen avulla, epäilemättä (toim. tulkinta). |
Onko Converse massatuote? Tai siis kuinka massatuote?
Huhu kertoo, että jokunen vuosi sitten Tukholmassa kaikilla, siis ihan kaikilla oli Converset. Ennen kuin alamme naureskella tukholmalaisten sopulimaisille pukeutumispäätöksille, täytyy meidän toki tarkistaa Helsingin tilanne.
1. Hot-spot / City-käytävä
Istuudumme tärkeinä City-käytävän kahvilaan tilastoimaan. Laskemme kaikki ohikulkijat ja sen, kuinka monella heistä on Converset. Työ vaatii keskittymistä, emmekä ehkä koskaan ole olleet hereillä hiljaa näin pitkään. (Onneksi oli kuitenkin ruuhka-aika, eikä aikaa kulunut tuhottomiin.) Päätimme laskea ensimmäiset 500 ohikulkijaa. Surullinen totuus on se, että vain 40:llä näistä oli Converset jalassaan. Prosenteissa se tekee säälittävät 8. Päätämme siirtyä seuraavaan pisteeseen.
2. Hot-Spot / Starbucks
Keski-ikäiset mielemme mieltävät Starbucksin nuorison kantapaikaksi. Kihisemme valmiiksi uskosta, että kohta nähtävä Conversevalikoima on massiivinen. Mian odottaessa jonossa Satu laskee ensin kaikki asiakkaat (66kpl), jonka perään Mia juoksee laskemaan asiakkaiden Converset (7 kpl). Starbucksin totaaliprosenteissa päästiin tutkimuksessa noususuhdanteeseen, eli 10,6% tulokseen.
3. Hot-spot / Espan puisto
Koska Starbucksin asiakaspaikat on vähissä, siirrymme juominemme Espan puistoon. Kuin ihmeen kaupalla löydämme vapaan penkin, joka on lähes linnunkakasta puhdas. Hiljenemme jälleen ja aloitamme laskutoimituksen. Tässä välissä Mia bongaa kivat miestenkengät ja juoksee valokuvaamaan ne, joten aloitamme uudestaan. Ohitsemme kulkee 200 henkilöä, joista vain kymmenellä on Converset jalassaan. Espan puisto on siis tilastollisesti huonoin pisteemme tähänastisista ja päätyy viimeiselle sijalle naurettavalla viiden prosentin tuloksella.
4. Hot-Spot / Burger King (Rautatientori)
Koska emme halua ihan vielä luovuttaa, siirrymme Rautatietorin Burger Kingin ihastuttavaan miljööseen. Koska niin huonot tulokset, kuin nälkäkin yrittävän laskea hyvää Converse-flowtamme ostamme iltapalaa ja siirrymme käytävän varrella sijaitsevaan pöytään ja hiljenemme viimeisen kerran. Kenties koko elämässämme. Sipulirenkaiden aikana meidät ohittaa 51 hampparinhimoista kuluttajaa, joista seitsemällä on jalassaan Converset. Olemme siis löytäneet prosentuaalisesti parhaan pisteen ja Burger King nousee tähtisijoille 13,7% lukemallaan.
Kun pämäytämme tilastot yhteen on tutkimuksemme tulos se, että Helsingin kantaväestöstä 9,33% astelee eteenpäin Converset jalassaan. Onhan se aika paljon, kun ottaa huomioon, että kyse on yhdestä kenkämerkistä. Koska olemme kuluttaneet kaikki rahamme kenkiin ei budjettimme valitettavasti salli vastaavan tutkimuksen tekoa Tukholmassa. Emme siis saa selvää vastausta siihen, ovatko helsinkiläiset vai tukholmalaiset sopulimpeja, mutta onhan ne kuitenkin hävinnyt joskus jääkiekossa. Muistetaanpa se!
1. Hot-spot / City-käytävä
Istuudumme tärkeinä City-käytävän kahvilaan tilastoimaan. Laskemme kaikki ohikulkijat ja sen, kuinka monella heistä on Converset. Työ vaatii keskittymistä, emmekä ehkä koskaan ole olleet hereillä hiljaa näin pitkään. (Onneksi oli kuitenkin ruuhka-aika, eikä aikaa kulunut tuhottomiin.) Päätimme laskea ensimmäiset 500 ohikulkijaa. Surullinen totuus on se, että vain 40:llä näistä oli Converset jalassaan. Prosenteissa se tekee säälittävät 8. Päätämme siirtyä seuraavaan pisteeseen.
 |
| City-käytävässä tajusimme, että Mian kamera tarkentaa aina eteen, vaikka kohde olisi kuinka kaukana |
2. Hot-Spot / Starbucks
Keski-ikäiset mielemme mieltävät Starbucksin nuorison kantapaikaksi. Kihisemme valmiiksi uskosta, että kohta nähtävä Conversevalikoima on massiivinen. Mian odottaessa jonossa Satu laskee ensin kaikki asiakkaat (66kpl), jonka perään Mia juoksee laskemaan asiakkaiden Converset (7 kpl). Starbucksin totaaliprosenteissa päästiin tutkimuksessa noususuhdanteeseen, eli 10,6% tulokseen.
 |
| Shoelfie Starbucksissa. Meillä oli paikan parhaat tennarit, tietysti. |
3. Hot-spot / Espan puisto
Koska Starbucksin asiakaspaikat on vähissä, siirrymme juominemme Espan puistoon. Kuin ihmeen kaupalla löydämme vapaan penkin, joka on lähes linnunkakasta puhdas. Hiljenemme jälleen ja aloitamme laskutoimituksen. Tässä välissä Mia bongaa kivat miestenkengät ja juoksee valokuvaamaan ne, joten aloitamme uudestaan. Ohitsemme kulkee 200 henkilöä, joista vain kymmenellä on Converset jalassaan. Espan puisto on siis tilastollisesti huonoin pisteemme tähänastisista ja päätyy viimeiselle sijalle naurettavalla viiden prosentin tuloksella.
4. Hot-Spot / Burger King (Rautatientori)
Koska emme halua ihan vielä luovuttaa, siirrymme Rautatietorin Burger Kingin ihastuttavaan miljööseen. Koska niin huonot tulokset, kuin nälkäkin yrittävän laskea hyvää Converse-flowtamme ostamme iltapalaa ja siirrymme käytävän varrella sijaitsevaan pöytään ja hiljenemme viimeisen kerran. Kenties koko elämässämme. Sipulirenkaiden aikana meidät ohittaa 51 hampparinhimoista kuluttajaa, joista seitsemällä on jalassaan Converset. Olemme siis löytäneet prosentuaalisesti parhaan pisteen ja Burger King nousee tähtisijoille 13,7% lukemallaan.
 |
| Burger Kingissä pikku välipalaa nautti mm. tämä matkustavainen. Eipä aavistanut päätyvänsä dataksi tilastoon! |
Kun pämäytämme tilastot yhteen on tutkimuksemme tulos se, että Helsingin kantaväestöstä 9,33% astelee eteenpäin Converset jalassaan. Onhan se aika paljon, kun ottaa huomioon, että kyse on yhdestä kenkämerkistä. Koska olemme kuluttaneet kaikki rahamme kenkiin ei budjettimme valitettavasti salli vastaavan tutkimuksen tekoa Tukholmassa. Emme siis saa selvää vastausta siihen, ovatko helsinkiläiset vai tukholmalaiset sopulimpeja, mutta onhan ne kuitenkin hävinnyt joskus jääkiekossa. Muistetaanpa se!
 |
Converset on suosittuja myös tanssitaiteilijoiden keskuudessa.
Oikeanpuolimmaiset on ostettu New Yorkista, samalla retkellä kun kierukka napsahti. Se on siis joku tanssijoiden ongelma, älkää meiltä kysykö.
|
Satun tie glamrockarista suurkuluttajaksi
Kuten Dr. Martens -postauksessa niin myös tässä joutuu Satu tunnustamaan, että omaa pitkän historian myös Conversejen kanssa. Yhtä merkittävässä roolissa kuin Martenssit ne eivät kuitenkaan ole olleet.
Koska Satu oli nuori 80-luvulla, hän on saanut kyseenalaisen kunnian elää keskellä Glam rockin kulta-aikaa. Nuoruus on siis vietetty Hanoi Rocksia, Guns N' Rosesia sekä Mötley Crüeta kuunnellen. Jostain ihmeen syystä olennainen osa musiikin kuuntelua oli pukeutua mustiin pillifarkkuihin ja nimenomaan Conversen varrellisiin All Star -tennareihin – olemme kuulleet, että Tampereella pukeudutaan yhä niin. Satun ekat Converset olivat punaiset. Hatarien muistikuvien mukaan ne eivät olleet kauheen hyvät jalassa. Ehkäpä mielikuva johtuu siitä, ettei Satu koskaan pelannut koripalloa, vaan keskittyi "runtsalla" heilumiseen.
90-luvulla täysi-ikäisyyden koittaessa Satu hankki pinkin parin samaisia tossuja. 2000-luvulla vuorossa olivat turkoosit ja nyt kun olemme päässeet 2010-luvulle, makaa Sadun eteisen lattialla jo 5 paria Converseja.
Mian ankea tennarihistoria
Koska Läyliäisten vahinkopalvelusta harvemmin sai Converseja, taittui Mian teini-ikä korvaavilla tennareilla. Eräältäkin helsinginreissulta mukaan tarttui Etolan tennarit, jotka kestivät vuosia. Tunnustettakoon saman tien, että ne olivat tummansiniset. Kuulemanne kolaus johtuu siitä, että Satu pyörtyi juuri ylenkatseesta.
Converse-innostus alkoi vasta kypsässä keski-iässä, Tampereella. Kenkä-Revossa nähdyt sinapinsävyiset Converset jäivät ostamatta, mikä oli virhe. Niitä sitten järkiin tultua metsästettiin ympäri maailmaa, muun muassa New Yorkissa, pelästyttäen viaton kanssamatkustaja kuola suunpielistä valuen esitetyillä uteluilla metrossa. Mutta onneksi on Saksa. Sieltä löytyi Converset värissä "Venice Brown". Oikeastihan tuo on kaikkien aikojen eufemismi sävylle "Vauvankakka".
Venicebrowneja etsiessä Mia oli jo ehtinyt hankkia yhdet Converset, purppurat, samaiselta amerikanmatkalta. Kun Mian äiti näki ne totesi hän, ettei mistään kyllä näe, että ne on hankittu New Yorkista. Sehän on ihan totta – tätä universaalimpaa kenkää on vaikea löytää.
Helsingin keskustan ja Facebookin Converse-tärpit
Käytettyjä Converseja kannattaa etsiä esimerkiksi Facebookin Converse-kirpputorilta. Toki niitä on silloin tällöin tyrkyllä myös Kenkäkirppis Hupsiksessa.
Uusien kenkien ostomahdollisuuksia kartoittaessamme kolusimme keskustan kenkäkauppoja, satunnaisotannalla, myönnetään, ja totesimme Kenkä-Marskin johtavan valikoiman laajuudessa. Se oli liikkeistä myös ainoa, josta vielä saa Marimekko-Converseja. Sokosella oli vakuuttava tarjonta, Stadium oli vakavastiotettava ostoskohde, samoin kuin yleensä ylenkatsomamme Dinsko ja Kookenkä. Perusconverseja saa toki melkein mistä vaan.
Tuliteränä toimistolle, paskaisena punkkarille
Tutkimuksemme Suuri Totuus on siis se, että Converse elää ja voi hyvin. Tämä lienee ainoa tennari, johon voimme törmätä uutuden kiiltävänä keski-ikäisen naisen jalassa, iloisen tahraisena onnellisena kirmaavan taaperon koivessa sekä likaisen rähjähtäneenä tulevan rumpalin karvaisessa kintussa. Conversen katu-uskottavuus vain kasvaa kulumisen myötä, ja kulahtaneen parin poisheitto-yrityksistä on alkanut useampikin perhedraama.
Vaikka joku saattaisi leimata tähän tossuun monikansallisen kaupallisuuden leiman, emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että Conversella on poikkeuksellisen pitkä ja kulttuurillisesti merkittävä historia. Ainakin Jenkeissä. Ja huhujen mukaan myös Ruotsissa.
Satu haluaa vielä lisätä loppuun, että Converset jalassa tehdään muistoja. Ei se itsekään tiedä miksi. Mia arvelee, että asialla on jotain tekemistä Sadun neljän jälkeläisen kanssa, eikä haluakaan tietää tarkemmin.
Kuten Dr. Martens -postauksessa niin myös tässä joutuu Satu tunnustamaan, että omaa pitkän historian myös Conversejen kanssa. Yhtä merkittävässä roolissa kuin Martenssit ne eivät kuitenkaan ole olleet.
Koska Satu oli nuori 80-luvulla, hän on saanut kyseenalaisen kunnian elää keskellä Glam rockin kulta-aikaa. Nuoruus on siis vietetty Hanoi Rocksia, Guns N' Rosesia sekä Mötley Crüeta kuunnellen. Jostain ihmeen syystä olennainen osa musiikin kuuntelua oli pukeutua mustiin pillifarkkuihin ja nimenomaan Conversen varrellisiin All Star -tennareihin – olemme kuulleet, että Tampereella pukeudutaan yhä niin. Satun ekat Converset olivat punaiset. Hatarien muistikuvien mukaan ne eivät olleet kauheen hyvät jalassa. Ehkäpä mielikuva johtuu siitä, ettei Satu koskaan pelannut koripalloa, vaan keskittyi "runtsalla" heilumiseen.
90-luvulla täysi-ikäisyyden koittaessa Satu hankki pinkin parin samaisia tossuja. 2000-luvulla vuorossa olivat turkoosit ja nyt kun olemme päässeet 2010-luvulle, makaa Sadun eteisen lattialla jo 5 paria Converseja.
 |
| Jos ei valmis tarjonta riitä, voi Converset tuunata esim. vaihtamalla niihin Kujeiden kuminauhat |
Mian ankea tennarihistoria
Koska Läyliäisten vahinkopalvelusta harvemmin sai Converseja, taittui Mian teini-ikä korvaavilla tennareilla. Eräältäkin helsinginreissulta mukaan tarttui Etolan tennarit, jotka kestivät vuosia. Tunnustettakoon saman tien, että ne olivat tummansiniset. Kuulemanne kolaus johtuu siitä, että Satu pyörtyi juuri ylenkatseesta.
Converse-innostus alkoi vasta kypsässä keski-iässä, Tampereella. Kenkä-Revossa nähdyt sinapinsävyiset Converset jäivät ostamatta, mikä oli virhe. Niitä sitten järkiin tultua metsästettiin ympäri maailmaa, muun muassa New Yorkissa, pelästyttäen viaton kanssamatkustaja kuola suunpielistä valuen esitetyillä uteluilla metrossa. Mutta onneksi on Saksa. Sieltä löytyi Converset värissä "Venice Brown". Oikeastihan tuo on kaikkien aikojen eufemismi sävylle "Vauvankakka".
Venicebrowneja etsiessä Mia oli jo ehtinyt hankkia yhdet Converset, purppurat, samaiselta amerikanmatkalta. Kun Mian äiti näki ne totesi hän, ettei mistään kyllä näe, että ne on hankittu New Yorkista. Sehän on ihan totta – tätä universaalimpaa kenkää on vaikea löytää.
|
Käytettyjä Converseja kannattaa etsiä esimerkiksi Facebookin Converse-kirpputorilta. Toki niitä on silloin tällöin tyrkyllä myös Kenkäkirppis Hupsiksessa.
Uusien kenkien ostomahdollisuuksia kartoittaessamme kolusimme keskustan kenkäkauppoja, satunnaisotannalla, myönnetään, ja totesimme Kenkä-Marskin johtavan valikoiman laajuudessa. Se oli liikkeistä myös ainoa, josta vielä saa Marimekko-Converseja. Sokosella oli vakuuttava tarjonta, Stadium oli vakavastiotettava ostoskohde, samoin kuin yleensä ylenkatsomamme Dinsko ja Kookenkä. Perusconverseja saa toki melkein mistä vaan.
 |
| Otos Kenkä-Marskin naistenosastolta. Tarjonta jatkuu miesten puolella vähemmän mielikuvituksettomana kuin miestenpuolilla yleensä. |
Tuliteränä toimistolle, paskaisena punkkarille
Tutkimuksemme Suuri Totuus on siis se, että Converse elää ja voi hyvin. Tämä lienee ainoa tennari, johon voimme törmätä uutuden kiiltävänä keski-ikäisen naisen jalassa, iloisen tahraisena onnellisena kirmaavan taaperon koivessa sekä likaisen rähjähtäneenä tulevan rumpalin karvaisessa kintussa. Conversen katu-uskottavuus vain kasvaa kulumisen myötä, ja kulahtaneen parin poisheitto-yrityksistä on alkanut useampikin perhedraama.
Vaikka joku saattaisi leimata tähän tossuun monikansallisen kaupallisuuden leiman, emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että Conversella on poikkeuksellisen pitkä ja kulttuurillisesti merkittävä historia. Ainakin Jenkeissä. Ja huhujen mukaan myös Ruotsissa.
Satu haluaa vielä lisätä loppuun, että Converset jalassa tehdään muistoja. Ei se itsekään tiedä miksi. Mia arvelee, että asialla on jotain tekemistä Sadun neljän jälkeläisen kanssa, eikä haluakaan tietää tarkemmin.
 |
Hyvinpalvellut pari on nimetty Festarikengiksi.
|
 |
Tässä alkaa olla katu-uskottavuus huipussaan
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti