Lontoo - maihareiden mekka

Lontoo on kiva kaupunki. Ja tunnetusti yksi kenkäfanaatikon unelmakaupungeista. Jos reissuun lähtee teini-ikäisten poikien kanssa, todennäköisyys sille, että kaiken aikansa voisi käyttää Irregular Choicen kaupassa, on aika pieni. Jos olet kuitenkin kasvattanut lapsesi oikein, hengailu maihareihin erikoistuneissa kaupoissa sujuu ilman valituksia. Varsinkin jos osaat kertoa lapsillesi Englannin historian tarpeeksi kiinnostavalla tavalla.

Itselläni on ollut kunnia vierailla tässä kaupungissa useaan otteeseen. Ensimmäinen vierailuni oli 12-vuotiaana, jolloin tutustuin myös ensimmäistä kertaa Dr. Martensin kenkiin. Luonnollisesti olenkin sitä mieltä, että Martens on ainoa oikea kenkä Lontoon katujen talsimiseen.

Näillä lähdettiin reissuun. Kävelykilometrejä matkan aikana tuli noin 60. Kakarat Conversseissaan
valittivat, minä en. Kyseessä tietenkin Dr. Martens ja 8-reikäinen Cassidy.

Omasta mielestäni Lontoon parhaat kaupunginosat ovat Camden Town, Soho sekä Covent Garden. Hippiä, punkkia, hipsteriä ja kaikkea siltä väliltä. Ja tietenkin parhaat kaupat jos mielesi halajaa uusia maihareita. Ja mikäli olet nimenomaan UK:ssa valmistettujen maihareiden perässä, on ehdottomasti ensimmäinen paikka niiden metsästykseen Camden ja siellä sijaitseva British Boot Company.

Historian oppitunti osa 1: "Lapset, täältä heroiiniriippuvaiset punkkarit osti maiharinsa 70- ja 80-luvuilla."

Jotkut vaeltavat Mekkaan, minä vaellan kerta toisensa jälkeen British Boot Companyyn. Okei, tunnustetaan. Liike on pieni, tunkkainen ja aina täynnä ihmisiä. Mutta se fiilis. Se on jotain uskomatonta. Punkkarit, skinit ja keski-ikäiset rouvat (siis minä) rintarinnan maihareita kuolaamassa. Liike on perustettu jo vuonna 1851 jolloin business aloitettiin myymällä hobnail -buutseja joissa oli naulat pohjissa. Liike on toiminut kaikki nämä vuodet samassa liiketilassa, saman suvun omistuksessa. Vuosina 1970-1980 kaupasta tuli oman aikansa mekka, jolloin punkkarit, skinit ja muut anarkistit tekivät siitä omansa. Vielä vuonna 2014 voi anarkian tuntea luissaan, eikä tarvitse kuin sulkea silmänsä niin voi aistia Sid Viciousin töhertelemässä muiden punkartistien tavoin hävyttömiä tervehdyksiä kaupan seinään.

Historian oppitunti osa 2. "Joo, kyllä! Noi mustat ruusukuvioiset tosiaan syntyi alkujaan 80-luvulla kun Hanoi Rocksin pojat hengaili täällä Lontoossa. Nää valkoiset puolestaan suunniteltiin kun Sunrise Avenue voitti sen EBBA-palkinnon. Noi muut? No, ne on niitä, millä punkkarit potki mummoja silloin 70-80-luvulla.

Vaikka kauppa vieläkin kerää rutkasti asiakkaita vanhalla maineellaan, totuus on se, että liikkeestä löytyy Lontoon ehdottomasti vaikuttavin maiharivalikoima. Liikkeessä Martensit, Grindersit, Solovairit, Gladiatorit, George Coxit, Tredairit, NPS:sät ja Loaket ovat sulassa sovussa nätisti rivissä. Vaikka valikoimasta löytyy myös "Made in Vietnam" -versioita, luottaa liike suurelta osin Britanniassa valmistettuihin kenkiin. Ja tärkeintä henkilökunnalle näyttäisi olevan löytää jokaiselle asiakkaalle juuri "se oikea" maihari. Jos intoudut kenkiä sovittamaan, saatat saada  avuksesi tatuoidun, lävistetyn ja yhä urheasti irokeesia kantavan punkkarin, joka laittaa kengät jalkaasi, sitoo nauhat puolestasi ja antaa vankalla kokemuksellaan ohjeet siihen, miltä kengän tulisi tuntua jalassa. Silkkaa taivasta.

Historian oppitunti 3: "Lapset, tää on Carnaby Street. Täällä hipit heilu pilvessä 60-luvulla. Siihen aikaan Margaret Thatcherkin oli hippi ja sillä oli samanlaiset kultaiset Martensit jalassa ku Mialla."

Jos Dr. Martens on sinulle se ainoa oikea, kannattaa mennä suoraan Martensin omaan myymälään, joita Lontoossa on useampi. (Ja toki Martenseja saa myös lähes kaupungin joka kenkäkaupasta). Myös feikkejä oli tarjolla runsain mitoin, eli jos hinta kengän päällä on £20, ei aitouteen kannata luottaa. Viralliset kaupat sijaitsevat Covent Gardenissa, Spitalfieldsissä, Westfieldissä sekä Carnaby Streetillä. Omien reittieni varrelle osui kaupoista kaksi. 

Historian oppitunti osa 4. "Covent Garden. Kai te nyt tiiätte. Tää oli siinä musikaalissa My Fair Lady.
On siitä tehty leffakin. Audrey Hepburn myi niitä kukkia maiharit jalassa. Ne tais olla NPS:sät."

Dr. Martensin viralliset puodit tarjoavat huikean kattauksen maihareita joka makuun. Todelliselle keräilijälle ei tule ongelmaa kerätä koriin useampaa paria. Väriä, kuosia, materiaalia ja varren mittoja löytyy niin todelliselle maiharimiehelle, kuin trendikkäämpää söpöstelymaiharia etsivälle naikkoselle. Vaikka teinini itse vannovat Solovairien nimeen, oli myös nuorten fanien myönnettävä, että valikoima oli vaikuttava, vaikkei niistä ruuveja pohjista löytynytkään. 

HIstorian oppitunti 5. "Nää kukalliset oli siis kovassa muodissa silloin ku prinsessa Diana vielä eli.
Sillä oli aina tällaiset jalassa virallisissa edustustilaisuuksissa. William ja Harry pitää
tota Union Jack -kenkää aina ku ne käy isällään iltapäiväteellä."

Historian oppitunti 6. "Nää on vähä niinku trendikkäämmästä päästä. Esimerkiksi noi pinkit syntyi
silloin ku Spice Girlsit oli kova juttu. Ai ette oo kuulleet niistä mitään? No, se ei todellakaan haittaa." 

Historian oppitunti 7. "Kattokaa jätkät! Tää on se malli millä Winston Churchill
käytti toisen maailmansodan aikana." 

Historian oppitunti 8. "Niin, näihin kasseihin Beatlesit pakkasivat kamansa ku ne lähti sinne
Saksan huor... ehh... taidekadulle esiintymään. Sen nimi on Reeperbahn. Ai te tiedätte sen. No ei sit mitään." 

Lontoo on mieletön. British Boot Company on tajuton. Martensit on ihania. Ja maiharit yleensäkin on parhaita kenkiä koskaan, ikinä ja milloinkaan. Ja vaikka kuka vihjailisi mitä, niin minusta neljä paria mustia maihareita kaapissa ei ole liikaa. Minusta myöskään kahdeksan paria maihareita yleensäkään ei ole liikaa. Maihareita ei vaan koskaan voi olla liikaa. Niinkuin meillä jokaisella, niilläkin on jokaisella oma tarinansa, aikansa ja paikkansa.