Koko kansan Converse

Converse on itsestäänselvyys. Sen hyväksyvät kaikki punkkareista toimistotyöntekijöihin. Sitä on liikkeellä paljon ja kuitenkin se on säilynyt persoonallisena valintana – tai ainakin illuusiona sellaisesta. Raporttimme aiheena Converse muistoissamme, tosielämässä ynnä muualla – Kummat kengät tutkii, tilastotieteilee ja raportoi.

Converse multiploituu kaikille sopivaksi
Kuva: SH

Converseja näkyy kaikkialla, myös kulttuurissa. Tässä John Lurie, Roberto Benigni ja Tom Waits Converseineen Jim Jarmuschin elokuvassa Down by Law.
Kuva: Cinema Lacrum

Kuka tai mikä on Converse?

No, sehän on markiisi nimeltään Mills Converse – tai sitten ihan tavan heppu nimeltään Marquis Mills Converse. Luultavasti jälkimmäinen, ehkä sen vanhemmat oli rojalisteja, jotka vahvasti uskoivat nimen olevan enne. Mutta edellinen versio on jänskempi, eli pysytään siinä. 

Tärkeämpää kuitenkin on, että markiisi/Marquis avasi kumikenkäkauppansa Massachusettsin Maldenissa 1908. Ja voiko olla sattumaa, että ensimmäiset All Star -koripallokengät valmistettiin vuonna 1917, samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi? Voiko? No ei mitenkään voi!

Voiko olla sattumaa tämä kaukaa ja hämärässä katsoen ihan suomenlipunsininen Converse?

Suomen itsenäistymisen epäilemättä tuoman huuman lisäksi All Starien myyntiä edisti niiden evankelistaksi palkattu koripalloilija Charles Hollis "Chuck" Taylor, josta myös kenkien englanninkielisen alueen lempinimi "chucks" tulee. Mikähän tälle olisi hyvä suomennos? Tsuksit? Kalet? Repat?

Okei, conssit.

Chuck ja chucks, 1921
Kuva: Wikimedia Commons

Näitä periconverseja valmistetaan varrellisina ja lyhyinä malleina, nykyään myös kevyempinä slim/lady-versioina. Värit tulivat mukaan kuvaan vasta 40-luvulla, mutta sen jälkeen niitä onkin piisannut. Ja kuoseja – yksi syy Conversen jatkuvaan suosioon lienee runsas ja ajan hengen mukaan vaihtuva valikoima erilaisia täsmäteemakenkiä.

2000-luvun alussa ilkeät lenkkarifirmat olivat syöneet markkinaosuuksia ja Converse teki kehnoja bisnespäätöksiä, joiden seurauksena merkki joutui Niken haltuun. Siellä se on edelleen

Slim-mallin etuja on sen mahtuminen käsilaukkuun

Pinkit klassikot

Bongasimme ilahduttavan monet oranssit Converset, nämä jopa kuvaan asti. Erityisen vaikutettuja olimme oranssiutta hienosti korostavien sukkahousujen vihertävästä vivahteesta. 

Kuosiesimerkki: klassinen leopardi. Kenkien omistaja väitti, että eläinkuosit pysyivät ihan hallinnassa, ennen kuin niihin täysin hurahtanut työkaveri lietsoi leopardit tosimielellä myös hänen vaatekaappiinsa. Tämä symbioottinen lapasesta lähtö on varsin tuttua myös Kummille kengille.

Nämä Converset ovat peräisin Dublinista, mutta tulikasteensa ne saivat Galwayn kalliolla, jossa kenkien omistaja pääsi eroon korkeanpaikankammostaan. Conversejen avulla, epäilemättä (toim. tulkinta).

Onko Converse massatuote? Tai siis kuinka massatuote?

Huhu kertoo, että jokunen vuosi sitten Tukholmassa kaikilla, siis ihan kaikilla oli Converset. Ennen kuin alamme naureskella tukholmalaisten sopulimaisille pukeutumispäätöksille, täytyy meidän toki tarkistaa Helsingin tilanne.

1. Hot-spot / City-käytävä
Istuudumme tärkeinä City-käytävän kahvilaan tilastoimaan. Laskemme kaikki ohikulkijat ja sen, kuinka monella heistä on Converset. Työ vaatii keskittymistä, emmekä ehkä koskaan ole olleet hereillä hiljaa näin pitkään. (Onneksi oli kuitenkin ruuhka-aika, eikä aikaa kulunut tuhottomiin.) Päätimme laskea ensimmäiset 500 ohikulkijaa. Surullinen totuus on se, että vain 40:llä näistä oli Converset jalassaan. Prosenteissa se tekee säälittävät 8. Päätämme siirtyä seuraavaan pisteeseen.

City-käytävässä tajusimme, että Mian kamera tarkentaa aina eteen, vaikka kohde olisi kuinka kaukana

2. Hot-Spot / Starbucks
Keski-ikäiset mielemme mieltävät Starbucksin nuorison kantapaikaksi. Kihisemme valmiiksi uskosta, että kohta nähtävä Conversevalikoima on massiivinen. Mian odottaessa jonossa Satu laskee ensin kaikki asiakkaat (66kpl), jonka perään Mia juoksee laskemaan asiakkaiden Converset (7 kpl). Starbucksin totaaliprosenteissa päästiin tutkimuksessa noususuhdanteeseen, eli 10,6% tulokseen.

Shoelfie Starbucksissa. Meillä oli paikan parhaat tennarit, tietysti.

3. Hot-spot / Espan puisto
Koska Starbucksin asiakaspaikat on vähissä, siirrymme juominemme Espan puistoon. Kuin ihmeen kaupalla löydämme vapaan penkin, joka on lähes linnunkakasta puhdas. Hiljenemme jälleen ja aloitamme laskutoimituksen. Tässä välissä Mia bongaa kivat miestenkengät ja juoksee valokuvaamaan ne, joten aloitamme uudestaan. Ohitsemme kulkee 200 henkilöä, joista vain kymmenellä on Converset jalassaan. Espan puisto on siis tilastollisesti huonoin pisteemme tähänastisista ja päätyy viimeiselle sijalle naurettavalla viiden prosentin tuloksella.

4. Hot-Spot / Burger King (Rautatientori)
Koska emme halua ihan vielä luovuttaa, siirrymme Rautatietorin Burger Kingin ihastuttavaan miljööseen. Koska niin huonot tulokset, kuin nälkäkin yrittävän laskea hyvää Converse-flowtamme ostamme iltapalaa ja siirrymme käytävän varrella sijaitsevaan pöytään ja hiljenemme viimeisen kerran. Kenties koko elämässämme. Sipulirenkaiden aikana meidät ohittaa 51 hampparinhimoista kuluttajaa, joista seitsemällä on jalassaan Converset. Olemme siis löytäneet prosentuaalisesti parhaan pisteen ja Burger King nousee tähtisijoille 13,7% lukemallaan.

Burger Kingissä pikku välipalaa nautti mm. tämä matkustavainen. Eipä aavistanut päätyvänsä dataksi tilastoon!

Kun pämäytämme tilastot yhteen on tutkimuksemme tulos se, että Helsingin kantaväestöstä 9,33% astelee eteenpäin Converset jalassaan. Onhan se aika paljon, kun ottaa huomioon, että kyse on yhdestä kenkämerkistä. Koska olemme kuluttaneet kaikki rahamme kenkiin ei budjettimme valitettavasti salli vastaavan tutkimuksen tekoa Tukholmassa. Emme siis saa selvää vastausta siihen, ovatko helsinkiläiset vai tukholmalaiset sopulimpeja, mutta onhan ne kuitenkin hävinnyt joskus jääkiekossa. Muistetaanpa se!

Converset on suosittuja myös tanssitaiteilijoiden keskuudessa.

Oikeanpuolimmaiset on ostettu New Yorkista, samalla retkellä kun kierukka napsahti. Se on siis joku tanssijoiden ongelma, älkää meiltä kysykö.

Satun tie glamrockarista suurkuluttajaksi

Kuten Dr. Martens -postauksessa niin myös tässä joutuu Satu tunnustamaan, että omaa pitkän historian myös Conversejen kanssa. Yhtä merkittävässä roolissa kuin Martenssit ne eivät kuitenkaan ole olleet.

Koska Satu oli nuori 80-luvulla, hän on saanut kyseenalaisen kunnian elää keskellä Glam rockin kulta-aikaa. Nuoruus on siis vietetty Hanoi Rocksia, Guns N' Rosesia sekä Mötley Crüeta kuunnellen. Jostain ihmeen syystä olennainen osa musiikin kuuntelua oli pukeutua mustiin pillifarkkuihin ja nimenomaan Conversen varrellisiin All Star -tennareihin – olemme kuulleet, että Tampereella pukeudutaan yhä niin. Satun ekat Converset olivat punaiset. Hatarien muistikuvien mukaan ne eivät olleet kauheen hyvät jalassa. Ehkäpä mielikuva johtuu siitä, ettei Satu koskaan pelannut koripalloa, vaan keskittyi "runtsalla" heilumiseen.

90-luvulla täysi-ikäisyyden koittaessa Satu hankki pinkin parin samaisia tossuja. 2000-luvulla vuorossa olivat turkoosit ja nyt kun olemme päässeet 2010-luvulle, makaa Sadun eteisen lattialla jo 5 paria Converseja.

Jos ei valmis tarjonta riitä, voi Converset tuunata esim. vaihtamalla niihin Kujeiden kuminauhat

Mian ankea tennarihistoria

Koska Läyliäisten vahinkopalvelusta harvemmin sai Converseja, taittui Mian teini-ikä korvaavilla tennareilla. Eräältäkin helsinginreissulta mukaan tarttui Etolan tennarit, jotka kestivät vuosia. Tunnustettakoon saman tien, että ne olivat tummansiniset. Kuulemanne kolaus johtuu siitä, että Satu pyörtyi juuri ylenkatseesta.

Converse-innostus alkoi vasta kypsässä keski-iässä, Tampereella. Kenkä-Revossa nähdyt sinapinsävyiset Converset jäivät ostamatta, mikä oli virhe. Niitä sitten järkiin tultua metsästettiin ympäri maailmaa, muun muassa New Yorkissa, pelästyttäen viaton kanssamatkustaja kuola suunpielistä valuen esitetyillä uteluilla metrossa. Mutta onneksi on Saksa. Sieltä löytyi Converset värissä "Venice Brown". Oikeastihan tuo on kaikkien aikojen eufemismi sävylle "Vauvankakka".

Venicebrowneja etsiessä Mia oli jo ehtinyt hankkia yhdet Converset, purppurat, samaiselta  amerikanmatkalta. Kun Mian äiti näki ne totesi hän, ettei mistään kyllä näe, että ne on hankittu New Yorkista. Sehän on ihan totta – tätä universaalimpaa kenkää on vaikea löytää.

Tärkeäksi liikeneuvotteluksi naamioitu kuvaustuokio kesken kesähippojen.

Vauvankakat vasemmalla, oikealla yhdet R:n lukuisista Converseista.

Helsingin keskustan ja Facebookin Converse-tärpit

Käytettyjä Converseja kannattaa etsiä esimerkiksi Facebookin Converse-kirpputorilta. Toki niitä on silloin tällöin tyrkyllä myös Kenkäkirppis Hupsiksessa.

Uusien kenkien ostomahdollisuuksia kartoittaessamme kolusimme keskustan kenkäkauppoja, satunnaisotannalla, myönnetään, ja totesimme Kenkä-Marskin johtavan valikoiman laajuudessa. Se oli liikkeistä myös ainoa, josta vielä saa Marimekko-Converseja. Sokosella oli vakuuttava tarjonta, Stadium oli vakavastiotettava ostoskohde, samoin kuin yleensä ylenkatsomamme Dinsko ja Kookenkä. Perusconverseja saa toki melkein mistä vaan.

Otos Kenkä-Marskin naistenosastolta. Tarjonta jatkuu miesten puolella vähemmän mielikuvituksettomana kuin miestenpuolilla yleensä.

Tuliteränä toimistolle, paskaisena punkkarille

Tutkimuksemme Suuri Totuus on siis se, että Converse elää ja voi hyvin. Tämä lienee ainoa tennari, johon voimme törmätä uutuden kiiltävänä keski-ikäisen naisen jalassa, iloisen tahraisena onnellisena kirmaavan taaperon koivessa sekä likaisen rähjähtäneenä tulevan rumpalin karvaisessa kintussa. Conversen katu-uskottavuus vain kasvaa kulumisen myötä, ja kulahtaneen parin poisheitto-yrityksistä on alkanut useampikin perhedraama.

Vaikka joku saattaisi leimata tähän tossuun monikansallisen kaupallisuuden leiman, emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että Conversella on poikkeuksellisen pitkä ja kulttuurillisesti merkittävä historia. Ainakin Jenkeissä. Ja huhujen mukaan myös Ruotsissa.

Satu haluaa vielä lisätä loppuun, että Converset jalassa tehdään muistoja. Ei se itsekään tiedä miksi. Mia arvelee, että asialla on jotain tekemistä Sadun neljän jälkeläisen kanssa, eikä haluakaan tietää tarkemmin.

Hyvinpalvellut pari on nimetty Festarikengiksi.

Tässä alkaa olla katu-uskottavuus huipussaan

Helsingin fantsuimmat kenkäkaupat – Kummat kengät suosittaa

Tänä kesänä laiskottelimme ja teimme kenkämaratonin pelkästään niihin kauppoihin, joissa muutenkin kernaasti käymme. Alla listattuna top of the popos ja creme de la shoe creme, ei missään erityisessä järjestyksessä.

Fantsuuden vaatimukset

Mikä tekee kenkäkaupasta erityisen fantsun? Miksi siellä on kiva käydä? 

Kivojen kenkien merkitys on toki prioriteettilistamme kärjessä. Myös mallien vaihtuvuus on oleellista: koska merkittävän makeita uusia suunnittelijoita Helsingissä nähdään harvakseltaan, on kiva, että niiden olemassaolevien kivojen mallistot uudistuvat ja valikoimaa on muutakin kuin se perusmusta matalalla korolla. Kyllä, väreistä saa lisäpisteitä!

Mutta edes kivat kengät ei aina yksin riitä. Tarvitaan myös ehdottoman kiva henkilökunta. Henkilökunta, joka muistaa sinut, on oppinut tuntemaan makusi ja osaa tarjota aina juuri niitä sinulle sopivia kenkiä. Parhaat tuovat eteesi juuri ne kauneimmat kenkäparit ja aina oikeassa koossa. Parhautta on myös myyjä, joka ymmärtää sen, että aina ei rahat vaan riitä niiden kaikkien kivojen kenkien ostamiseen ja päästää sinut liikkeestä ulos ilman tursuavaa ostoskassia ja nyreää ilmettä. 

Kesän 2014 maratonkengät; Converse & MoS Copenhagen.
Keräsimme voimia Chofé-kafeteriassa, jonka herkut ja tunnelma on mitä suositeltavin. Erityisesti porkkanakakku sai kehuja porkkanakakkuekspertti Sadulta ja Mia oli kerrassaan myyty kirsikkaa muistuttavalle pikkuleivokselle.

Heti alkuun suuria järkytyksiä

Tällä mentaliteetilla Kummat kengät aloitti kesän 2014 "Kaikkein fantsuimmat" -kenkämaratonin. Määrätietoisen askelin suuntasimme Fredrikinkadun, Bulevardin ja Lönnrotinkadun suuntaan, koska tämä pätkä on tähän asti ollut Helsingin kenkäelämän johtotähti. Saapuessamme paikalle kurjuus löi vasten kasvojamme kesäkuisen räntäsateen tavoin. Tizziana on häipynyt keskustaan (mutta pysyy silti listallamme, kts. alla) ja Iloinen päivä lopettaa toimintansa nykyisessä kivijalkapuotimuodossaan. Voi suurten ketjujen tusinakenkäkirous sentään – menkää ihmiset niihin ihaniin pieniin kenkäkauppoihin kun vielä voitte! Paikalla oli kuitenkin vielä ihanan itsepäisesti Boutique Freda, ja siellä aina yhtä ihana Kauppiatar.

Boutique Freda, Lolan lumoava tyyssija

Kummilla kengillä ja Boutique Fredalla on pitkä yhteinen menneisyys. Parhaat asiat tuntuvat tapahtuvan aina kun Kauppiatar katoaa verhon taakse takahuoneeseen ja palaa uskomattomien aarteiden kera takaisin. Näin löytyivät muun muassa Mian kauan metsästämät, lähes sukupuuttoon kuolleet Vintrot. Tälläkään kertaa Boutique ei jättänyt kylmäksi. Liikkeeseen tuntuu saapuvan jatkuvalla syötöllä uusia kenkiä. Tällä kertaa Kummat kengät sovitteli ahkerasti liikkeen huikean laajaa Lola Ramona -valikoimaa, eikä jäänyt vaikuttumatta, saatika ilman kenkiä. Olemmeko yllättyneet? Tuskin.

Sadun Lola Ramona -neitsyys menetettiin näissä kengissä. 

Mustapunavalkoinen sävytys on leimallista Lola Ramonalle, mutta muitakin värejä löytyy, kuten yllä nähtiin.

Tässäpä kenkä Lola Ramonan malliston asiallisemmasta päästä.

Tämänkertainen takahuonelöytö. Kenkäpullo!
Voi google sentään, miten löydät myös meille tällaisen?

Iloinen päivä, puukenkiemme kivijalka

Vielä ensi perjantaihin asti voivat puukenkiä halajavat lukijamme noutaa omansa Fredalta Iloisesta Päivästä. Sen jälkeen Iloinen päivä valitettavasti lopettaa kivijalkaliikkeensä ja siirtyy pop-up -muotoiseen toimintaan. Pop-up-ilmestymisiä seuratakseen kannattaa seurata nettissivuja sekä vahdata, josko omistajatar seuraa painokasta neuvoamme liittyä myös Facebookiin.

Liike kuuluu kestosuosikkeihimme, koska se on vaan niin ihana. Ja värikäs. Ja liikettä emännöi poikkeuksellisen mukava emäntä. Iloinen päivä on tarjonnut jo usean vuoden ajan Kummille kengille puukengät kaikkiin tarpeisiin ja vuodenaikoihin. Tämä on ainoa liike jossa olemme törmänneet Sanitan puukenkäsaappaisiin (jotka on varteenotettava vaihtoehto kumisaappaille). Täältä löytyy Sanitan puukenkien lisäksi mm. Troentorppia, joka on ihanan kevyt ja mukava vaihtoehto peruspuukengälle. Iloisessa päivässä ihastuttaa aina myös se, että näitä laadukkaita ja osaksi myös käsintehtyjä kenkiä ei ole hinnalla pilattu. Nyt aleen ollessa kuumimmillaan saa kenkiä alkaen 39€ /pari.

Kuten aikaisemmiltakin maratoneilta, niin tälläkin kertaa Satu löysi liikkeestä itselleen uudet Sanitan mustat puukkarit. Pitäähän perinteitä pitää yllä. 

Calou on (vain) yksi tarjolla olevista merkeistä.

Mainitsimmeko jo, että värejä on tarjolla enemmän kuin se pakollinen punainen?

Myös räsymatto vaikuttaa kotoisan tunnelman syntyyn, samoin kuin sinapinväriset Troentorpit

Kenkämarski – nostalgiaa ja kirppistunnelmaa

Kenkämarskille ominaista on laadun ja halpuuden, aidon ja kopion, tyylin ja räväkkyyden sopuisa yhteiselo. Sieltä löytyy kenkiä, joiden luota tekee mieli juosta kirkuen pois, sekä kenkiä, joita ei tajunnutkaan haluavansa – ja ihan mahtavia löytöjä! Kyllä, täältä löytyy jokaiselle jotain, varsinkin jos jaksaa vähän penkoa!

Nuorina tyttöinä (kyllä, Marski on ollut olemassa todella kauan) kävimme täällä kuolaamassa niitä rokimpia kenkiä, joiden jalkaanlaitoista uskallettiin vain unelmoida (Dekadenziin* emme uskaltaneet edes sisälle). Nykyään kuola valuu vähempiniittisille jalkineille, erityisesti Dr. Martenseille ja Converseille, joiden valikoima on kaupungin parhaimmistoa – Marski alkaa olla viimeisiä paikkoja, josta vielä saa esim. Marimekko-Converseja.

Doc Martens -valikoima on kapea, mutta erikoistunut – tarjolla on mm. vegaani- ja brittivaihtoehdot

Vosukkaat saappaat ovat Marskin erikoisuus

Eläinkuosissa ja glitterissä löytyy

Väsähtävien asiakkaiden ja/tai seuralaisten mukavuutta on ajateltu lämmöllä

Minna Parikka Universum – kenkiä, joita et todellakaan tarvitse

Ollaanpa nyt hetki rehellisiä: Kukaan ei mene Parikan liikkeeseen hankkimaan hartaasti tarvittuja, järkeviä kenkiä. Fyysinen hyvinvointimme ei näitä kenkiä kaipaa, mutta älkäämme väheksykö fantsujen kenkien henkistä hyvinvointia kohentavaa vaikutusta! Sillä fantsujahan nämä kengät ovat, kertakaikkiaan! Myös henkilökunnan fantsuus ja asiantuntemus jalkojemme erikoisvaatimuksista etsii vertaistaan, tosin sitä on pohjustettu vuosikausien nurkissanorkumisella.

Kesäaleiden vahdatuin hylly

Klassinen Roseum-malli, joka on kummallekin meistä aivan liian korkea, mutta silti olemme sellaiset hankkineet. Toinen meistä jopa kahdesti.

Lievän järkytyksen tarjosi beigen runsaus

Järkytystä tasoitti oranssi Jodie

Pieni kenkäpuoti – vähemmän, harkitummin, monipuolisemmin

Pientä kenkäpuotia ei ole koolla pilattu, mutta eipä ole turhilla kengilläkään. Valikoima on erittäin harkittu ja jokainen pari perustelee paikkansa hyllyllä. Tarjolla on muun muassa mukavia ja hauskannäköisiä Duck Feetejä arkeen, graafisen näyttäviä Finskejä juhlaan ja matemaattisen särmikkäitä United Nudeja mihin vaan. Jos pitäisi ostaa kaikki elämänsä kengät vain yhdestä liikkeestä, tämä olisi se liike.

Pieni kenkäpuoti, Eerikinkadun valoisa helmi

Värivalikoima on hyvin harkittu, sillä siinä esiintyy usea lempivärimme

Uudempia...

...ja vanhempia United Nudeja

Terhi Pölkki – puukenkäkuningattaren kotipesä

Koko kevään on Kummissa Kengissä ahkerasti kasvatettu kenkäkaappien pölkkipitoisuutta. Pölkki ihastuttaa niin monella tapaa! Kengät on kauniita, ihania, mukavia ja niin on myös itse Terhi Pölkki. Ehkä eniten meitä jaksaa yhä ihastuttaa erityisesti puukenkien kotimaisuus, ekologisuus sekä tietysti kauneus. Myös työhuoneen yhteydessä olevan kaupan tunnelma on mitä lämpimin – ja tässä liikkeessä on kierroksen ehdottomasti somin koira!

Koska puukengistä Stellat ovat jo jalkoihimme päätyneet, tällä kertaa virallisiksi Pölkin kesäkengiksi päätyivät Offwhite Loaferit. Ja koska myös Pölkillä on ale, ei hinta huumannut päätä.

Ihmenainen Pölkki saa hennommatkin sävyt näyttämään hyviltä

Yritys söpö eläin -kuvaksi tössähti mallin vastahakoisuuteen

Tizziana – modernisti, perinteellä

Tizziana siirtyi vuoden alkupuolella Fredrikinkadulta Kämpin galleriaan, lähemmäs turisteja ja muuta asiakasvirtaa. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut valikoimaa populistisemmaksi, vaan Tizzianassa on edelleen laadukas ja persoonallinen kenkätarjonta arvossaan. Kokemus näkyy varmuutena, tehdäänhän Tizzianassa kenkäkauppaa jo toisessa polvessa!

Valikoima on klassinen, mutta ajan hengessä kiinni oleva, pienellä vintage-henkisyydellä maustettuna. Tyyppiesimerkki Tizzianan valikoimasta on Chie Mihara, laadukas, näyttävä ja mukava kenkämerkki, joka leikittelee viime vuosisadan alkupuolen muotokielellä, tosin ihan omalla tulkinnallaan.  

Edessä Mihara, takana Tizziana

Tämän kesän Mihara-aletarjontaa

Myös Tizzianasta saa ah, niin trendikkäitä puukenkiä ja puukengänomaisia sandaaleita

Sandaalitarjonta on yksinkertaista ja värikästä. Ei löydy täältä yliremmitettyä beigetylsiötä.

Kaiken kaikkiaan Kummat kengät oli erityisen tyytyväinen lempikauppojensa kesän 2014 valikoimaan ja alehintoihin. Koska ainakin Sadun kaappi täyttyi maratonin myötä aika monella kenkäparilla, lienee Hupsiksessa aika pian nähtävissä viimevuosien helmien poistomyyntiä.

* Jos et tiedä, mikä Dekadenz oli, olet todennäköisesti liian nuori lukemaan tätä blogia.

Rantakahvia ja kultakenkiä

Rantakahvilakartoituksen alkamisen kunniaksi K sonnustautui vähän parempiin vaatteisiin. Kokonaisuuteen kuului kultaiset kengät, jotka ovat päätyneet K:n kenkäkaappiin siksi, että ne olivat S:lle liian suuret. K:n kenkäkaapin upeus on paljon velkaa S:n virheostoksille. Miksei minulla ole sellaisia ystäviä?

K kirmailee kallioilla kuin kauris konsanaan

Nämä on niin überhipsterikengät, että edes internet ei tunne merkkiä. Emme tosin ihan itsekään, sillä kulumisen takia ei voi tietää, onko merkki Slvik, Slvika vai jänskästi kirjoitettu Slavik. New Yorkista ne on kuitenkin ostettu, ihan äskettäin (+- 10 vuotta sitten).

Rantakahvilakartoituksemme ensimmäinen kohde oli Hernesaarenrannan Birgitta. Olen varsin otettu arkkitehtuurista, näköaloista ja pullasta, henkilökunnan hyvästä meiningistä puhumattakaan (meitä ei häädetty lorvimasta tyhjien kahvikuppien ääreltä ja "vähäinen kermavaahtomäärä" -kriisi selvitettiin tyylillä). Pitäköön oikeat bloggaajat kalsean Mattolaiturinsa, meitsi jymähtää Birgittaan ehkä koko kesäksi. 

Kahvila, jossa hakataan halkoja, ei voi olla paha paikka

Suuri venytystesti

Kummat kengät on venyttänyt kenkiä ennenkin. Turbopohkeeni saatiin kuin saatiinkin mahtumaan Parikan saappaisiin erinäisten venytystoimenpiteiden jälkeen. Nyt venytystestiin päätyivät John Fluevogin Angelat, jotka kaikessa kauneudessaan on aikas kapeat. Ja ollaanpa nyt rehellisiä, nämä on ehkäpä myös 1/2 numeroa liian pienet.

Koska edellinen venytyssessio tuotti niin loistavia tuloksia, päätin turvautua jälleen jokatytön parhaaseen ystävään googleen, joka tarjoilee runsaasti vinkkejä omatoimiseen kengän venytykseen.

Kikka 1: Tepastele kengissä villasukissa

Tämä ei ehkä kuitenkaan ole se tyylitietoisimman yhdistelmä.

Kikka 2: Lämmitä kengät saunassa -> siirry takasin kikkaan 1

Tuskin John näitä kenkiä suunnitellessaan osasi odottaa tätä.

Kikka 3: Puhalla föönillä kriittiset kohdat kuumiksi -> siirry takaisin kikkaan 1 ja anna kenkien viilentyä jalassa koko ajan tepastellen (villasukissa tietty).

Jokseenkin sama kuin tulos saunassa lämmitys. Nopeampi tosin.
Sopii niille joilla ei ole saunaa käytössään.

Näiden kikkojen jälkeen totesin kengissä selkeää venymää. Jopa niin paljon, että rohkaistuin lähtemään niillä töihin. MEGAFAIL. Onneksi työpaikalla on suhteellisen runsas valikoima vaihtokenkiä, joilla epäonnistunut kengänvenyttäjä voi tepastella kotiin ja jatkaa nöyrästi venytysharjoituksia.

Kikka 4: Tepastele kengissä märissä villasukissa

Kyllä. Vaihdoin villasukkia ihan teidän iloksenne.
Tämä on muuten ihan julmetun kivuliasta. Siirryin alta aikayksikön kikkaan nro 5.

Kikka 5: Käske puolisosi tepastella kengillä märissä villasukissa puolestasi

Tämä kohta vaatii luonnollisesti sen, että olette valinneet puolisonne oikein,
ja että teillä on juuri sopiva 1/2 numeron ero kengännumerossa.

Kikka 6: Tunge kengät täyteen märkää sanomalehteä ja anna niiden kuivua

Koska reppanoita ei ole vielä kidutettu tarpeeksi,
jäi ne yöksi keittiönpöydälle venytykseen.

Kikka 7: Osta suutarilta nahanvenytysmömmöä ja suuren suuret lepolestit
Ruiskuta nahanvenytysmömmöä kenkään ja iske lepolesti perään. Voit myös tepastella kengissä villasukissa.  Kuvaa ei ole, koska en tajunnut sellaista ottaa. Näytti kuitenkin aika samalle kuin tuo edellinen.

Tässä vaiheessa harjoituksia totesin, että kengät on todellakin "sisäänajettu". Nahanvenytysmömmö yhdistettynä villasukkiin on toimiva konsepti varsinkin uusille kengille ennen ensimmäistä virallista käyttöä. Innostuin tästä niin, että tein mömmö-villasukka -temput muutamille uusille kesäkengille jotka ovat odottaneet sopivampia säitä saapuviksi.

Mutta takaisin asiaan. Vaikka Angeloiden nahka oli selkeästi pehmentynyt, ja leveys alkoi olla oikein oiva, otti ylipitkä etuvarpaani vielä kiinni kenkien kärkiin.

Kikka 8: Vie kengät suutariin
Vaikka tämä kohta tekeekin teeseitsenaisen itsetunnolleni kipeää, niin loppujen lopuksi vien kengät suutariin. Suutari ei ollut toiveikas. Kenkiä pystyy kuulemma jonkin verran venyttämään, mutta ei kauheasti. Koska suutarin mukaan kyseessä on laadukas nahkakenkä, on Angeloissa kärjessä sekä kannassa vahvikkeet, jotta kenkä eläisi pitkän elämän. Sinänsä kiva kuulla, että olen ostanut laatua, mutta toiveita venymisestä ei suutarin puheet tuoneet.

Haettuani kengät vihdoin ja viimein suutarista, ne tuntuivat ehdottomasti paremmilta jalassa. Suutarin venytys yhdistettynä kotikikkoihin tuotti tuloksen jossa nahka on selkeästi pehmentynyt ja kenkä on selkeästi lopullisesti "ajettu sisään".

Summasummarum. Tänään yhdessä Angelan kanssa vietetyn päivän jälkeen en voi muuta kuin todeta, että pienet ovat. Yhä. Omaan kreikkalaisen jalan, joten etuvarvas ei vaan mahdu mukaan näihin kenkiin. Surullista mutta totta. Nämä siis löytynevät Hupsiksesta heti kun surutyö on saatu päätökseen.

Lopuksi vielä muita vinkkejä joihin en kuitenkaan turvautunut:
- Työnnä kenkään iso kuorittu peruna. Jätä pottu kenkään yöksi.

- Täytä kenkä kaurahiutaleilla ja kaada päälle vettä. Anna vaikuttaa yön yli. Putsaa popo ja kävele kengät kuiviksi.

- Täytä kengänkokoinen muovipussi vedellä ja asettele se kenkään. Pakasta koko komeus yön yli. Aamulla ota kengät pakkasesta ja anna sulaa kahvinkeiton ajan. Poista pussi ja kävele kengät lämpimiksi.

- Kostuta kenkä alkoholi-vesisekoituksella (50-50), venytä nahkaa käsin ja kävele kengillä.

- Mene kengät jalassa suihkuun. Anna kuivua jalassa.

- Tee kuten normaalit ihmiset. Osta vaan oikean kokoisia kenkiä.

Muita huomioita venytykseen:
Samoin vielä mainittakoon, että Angela on nahkakenkä, joten otin suhteellisen ronskin lähestymistavan venytykseen. Jos kyseessä olisi ollut tekoeläimen nahka, en ehkä olisi niitä pamauttanut saunaan tai tiukkaan föönaukseen. Näissä kengissä nahka on oikeesti suhteellisen paksua, joten uskoakseni ohuemmissa kengissä homma hoituisi pienemmälläkin työllä ja vähemmillä kikoilla. Kuten suutarikin totesi, leveyteen on selvästi helpompi vaikuttaa kuin pituuteen. Ja silläkin uhalla että toistan itseäni sanon, että vaikka kikat toimivat loistavasti kengän pehmentämiseen ennen käyttöönottoa, ostakaa ihmiset vain oikean kokoisia kenkiä. Oikeesti.