Maali peittää tyhmyyden jäljet

Minulla on syyni suhtautua Clark'siin hieman skeptisesti. Kuten tämä:

Tämmöistä. Tällä vuosituhannella.

Mutta vaikka Clark'silla on ollut myötähäpeällisen konservatiivisia mainoskampanjoita, on niillä myös mukavia kenkiä. Tai no, osa niistäkin on myötähäpeällisen konservatiivisia. 

Luettuani itsekin puutarhajuhlapostauksemme, tajusin tarvitsevani kiilakorkokengät ensi kesän lukuisia jetset-puutarhahippoja varten. Juhlakenkien(kin) on syytä olla niin mukavat kuin mahdollista, joten toimin varman päälle eli tukahdutin protestoivan omatuntoni ja hankin Clark'sin kiilat ebaysta – halvalla ja käytettynä tietenkin. Valitsemani ruskean (MIKSI???) sävy osoittautui kuitenkin livenä harvinaisen hengettömäksi (YLLÄTYS???).

No ehämmänyt tällaisia jalkaani laita. Narutkin on ihan tylsät

Kengät olivat kuitenkin niin mukavat, etten vähällä luovuttanut. En myöskään halunnut antaa materiaalia naiset-jotka-ostavat-kenkiä-turhaan -vitseille. Maalipurkille siis, ja kiinni kenkien potentiaaliin!

Fiksuinta tietysti olisi ollut valita alkuperäistä sävyä tai edes valööriä lähellä oleva väri,
mutta nyt sattui olemaan vähän keltaisempi päivä. Tarkemmin sanoen kenkämaalifirma
Angeluksen Buttercup-maalin sävyinen.

Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen epäilin yllämainitun ratkaisun järkevyyttä

Kolmannen kerroksen jälkeen usko palasi.
Havainnoin, että minulla on aika paljon keltaisia esineitä kotonani.

Neljännen kerroksen päälle lätkäisin vielä kiiltolakat.
Ero on varmasti oleellinen, vaikkei se juurikaan erotu.
Oikealla lakka, vasemmalla ei.

Myös nauhat menivät vaihtoon

Kas, minulla on "uudet" nurmikonkestävät kesäkengät!

Taas voin olla myöntämättä, että tuli tehtyä erheostos. Hankintahan oli vain ja ainoastaan tarkkaan harkittua personoinnin ennakkovalmistelua! Voitto kotona!

Päivän kenkä: Terhi Pölkki - Ola-nilkkuri

Vaikka asialla ei sen kummemmin rällästettykkään, niin Kummat kengät kävi kuin kävikin tsekkaamassa Helsingissä  Fashion Stock Salen reilu viikko sitten.

Tällä kertaa tutustumiskäynnin osto-arpa osui Terhi Pölkin pöytään. Pöytä notkui edellisen sesongin helmiä, tulevan kesän puukenkiä sekä joitakin sample kappaleita. Tämän kaiken ihanuuden keskellä paistatteli nämä kankaiset Ola-nilkkurit.  Oikeesti. Ihanat. 

Eihän sitä nyt kuvissa tietenkään näe, mutta nämä kengät kimaltelevat!

Ostopäätöstä (tuttuun tapaan) pohdittiin tuntikaupalla, mutta mukaan nämä kuitenkin lähtivät. Nyt ei puutu kuin elämä, jossa keski-ikäiset jaksaisivat valvoa kesäyönä ja istua meren äärellä auringonnousua ihailemassa.

Declaration of the International Fluevog Day

Dear John,

With the ever so warmest hearts we salute you from Helsinki, Finland!

In Finland, we do not have much. We do have one Monty Python song, that's true. And, of course, Conan O'Brien has made fun of our previous president. But that helps only so far.

Shoe wise, Finland is an undeveloped country. We do have Minna Parikka, luckily, but that's not enough for a whole life. The inhabitants are void of proper shoes and, unfortunately, not so many of us even realise the horrible circumstances we live in. We are trying to celebrate the International Fluevog Day, but it's a bit difficult since we are the only ones in sight with proper shoes.

Even the architecture in Finland is mostly boring

We tried to promote the Vog Day, but unfortunately none of our three friends cared that much. Even Mia's mother was disinterested. In a meeting which Mia attended no one even recognized the brand and Mia lost her little remaining credibility by shouting out the shock of people's indifference. The graphic designer of Satu's office didn't care. Satu's husband couldn't care less. Even Mia's imaginary boyfriend didn't give a shit.

This country is in a state of Unshoe. We can't make it on our own; we are in urgent need of international development aid.

It's not that we haven't tried our best ourselves. We are using all the possible means to get us the Vogs we need so badly. We have even started up a Facebook shoe fleamarket in hope of getting our hands on whatever Vogs there are in Finland. So far, there has been only one pair, which almost got us in a fight over them. On better days we can afford ordering from the mother load Vog site, on poorer we are happy with Fluemarket and what it has to offer. Luckily, there's Raspberry Heels in Poland.  But, all these come with an inherent fail: It takes too much time to get the shoes. Sometimes one just needs a quick fix.

Finland already has a strong connection with Canada: ice hockey, forests and Finnish immigrants (we're quite sure they left Finland for better shoes). Satu knows two Canadian persons, and Mia has seen a picture of one. The bond between our countries is strong as steel.

As you can see, life in Finland isn't easy. It seems really unfair to suffer constantly when you guys have more than enough of what we need so desperately. For the sake of the brother- and sisterhood of our countries, we beg for your help in our struggle for saving this society from inevitable doom in form of ugly shoes. We need Fluevogs. Not like the oranges after the war, an accidental miracle, but on a daily basis. We need to educate people on civilized shoe use. We can't keep wearing boring shoes, like animals. We don't want to remain the styleless shoe nation we are today!

We need our very own Fluevog store! As a first aid, a proper retailer would be a start.

Please read this declaration as a message in a bottle from deserted shoeless island and Save Our Soles!

With love and desperation,

Satu and Mia

Päivän kenkä - Sitruuna Kuje

Kyllä. Olemme hehkuttaneet Kujeita ennenkin, mutta jotenkin näistä ei vaan saa tarpeekseen. Itse onnistuin saamaan viimeisen parin sitruunaisia kujeita alati kasvavaan Kuje-valikoimaani. Kevät on nyt pelastettu.

Kujeet Kummien kenkien originaalissa "ujo piimä" poseerauksessa.

Ja sitten astetta vallattomampi "melkein pianisti".

Tuttuun tapaan Kuje-kauppiaiden palvelu on loistavaa, briljanttia ja nopeaa. Kiitos!

Päivän bongaus: Ei ne tyypillisimmät lastenkengät

Kankurinkadulla vastaan pelmahti mitä hienoimmat kengät, keskimääräistä nuoremman kenkätuntijan jalassa. Muun upeuden lisäksi buutsit ovat myös ekologisesti edistykselliset, sillä ne ovat tulleet nykyiselle omistajalleen hänen serkultaan. Sukuaarre siis! Kierrätystä ja retroa! Erittäin hip!

Kenkien onnellinen omistaja Charlotta osaa – syystäkin – arvostaa kenkiään, ja nämä kuulemma vaaditaankin jalkaan aina edustustilaisuuksiin. Kummien kenkien usko Suomen nuorisoon on pelastettu!

Asennetta jo elämän alkutaipaleelta!

Päivän kenkä: Minna Parikka - Bunny Sneaks

Kyllä! Ne ovat täällä!

Minna Parikan Bunny Sneaksit hiljaa hiipivät Suomeen tiistaina. Vaikkakin harvoin Parikkalassa käyn, niin kerrankin osuin oikean paikkaan oikealla hetkellä. Nyt jalkojani (ja silmiäni) ilahduttavat niin mukavat ja nätit tennarit. Tervetuloa kevät!

No. Ei ne varmaankaan kovin kauaa näin valkoisina pysy.

Suurten asioiden äärellä. Minna Parikka ja Aleksis Kivi. 

PS. Tämä tennaripari oli muuten ensimmäinen joka pomppi ulos Universumista. Kyllä, vietimme henkilökunnan kanssa hiljaisen hetken tämän tärkeän asian äärellä.

New York on muutakin kuin lenkkareita

New York on lenkkareiden luvattu kaupunki. Niitä ei siis todellakaan osata lainkaan hävetä, vaan yhdistellään röyhkeästi minkä kanssa vaan. Siis ihan minkä kanssa vaan. Jotkut sentään tajuavat käyttää mustia tai muuten huomaamattomia versioita, mutta yleensä sääntönä on "sitä parempi, mitä överimpi". Aivan kuin yritettäisiin sulkea lenkkareiden kauheuden metafyysinen ympyrä puskemalla niiden kamaluus niin pitkälle, että se palaa jo nollaan aika-tila-avaruudessa. Yritteliäitä nuo yhdysvaltalaiset.

Lenkkarimassan seasta on jo vähän vaikea löytää kunnon kenkäkauppoja, mutta alla muutama osuma listattuna. Suurin osa sijaitsee Nolitassa, eli alueella Pikku-Italiasta pohjoiseen, mikä on muutenkin miellyttävä pikkukauppojen keskittymä. Tsekkaa erityisesti rinnakkaiset streetit Mulberry, Mott ja Elizabeth.

Ja kuulkaas, kaikista kiusauksista huolimatta: Mitään en ostanut! Aaltoja! Kunniamitaleita!

Paitsi yhdet kengät Sadulle.

Ja Converset, mutta niitä ei lasketa.

Vansin valikoimassa on nyt Beatles-aiheinen Yellow Submarine -sarja.
Onkohan se vähän pyhäinhäväistystä?

John Fluevog
250 Mulberry Street
www.fluevog.com
www.facebook.com/fluevog

Kuten Sadun aiemmasta postauksesta ilmenee, ensimmäiseksi säntäsin luonnollisesti Fluevogin myymälään. Onneksi olin Sadulle velkaa yhdet Fluevogit (ei, en ole lainkaan huolestunut siitä, että laskemme keskinäiset velkamme rahan sijasta fluevogeissa) joten pääsin toteuttamaan ostoviettiäni ja vieläpä täysin epäitsekkäästi.

Fluevogista on mouhottu tässä blogissa jo sen verran, että voitte halutessanne painaa sanapilvessä tuossa oikealla kohtaa John Fluevog ja lukea sieltä ne asiat, jotka olen liian laiska kirjoittamaan tähän toistamiseen tai kolmanteen kertaan. Livekokemuksen jälkeen kuitenkin todettakoon, että henkilökunta oli aivan mahdottoman ihanaa ja niillä oli myös kivat tukat.

Tällä kertaa en sortunut oman kenkäkaappini hyväksi, sillä matkakassa oli kerätty panttaamalla isoäiti eikä moraali antanut periksi. 

Uudehkoa mallistoa

Kitchy Kitchy Boom Boom -mallin käyttäjäkokemuksen voit lukea täältä

Space Cowboy Boots
234 Mulberry Street
www.spacecowboyboots.com
www.facebook.com/SpaceCowboyBoots

Fluevogin kanssa samassa korttelissa sijaitsee liike, jollaiseen en kuvitellut koskaan astuvani sisään ilman välitöntä hengenuhkaa. Lukijapalvelun takia otin kuitenkin ratkaisevan askelen buutsikaupan ovesta ja pääsin taas kasvamaan ihmisenä.

Buutsit, nuo periamerikkalaistakin amerikkalaisemmat jalkineet, ovat löytäneet tiensä Manhattanille asti ja riehakoituneet matkalla. Space Cowboy Boots sekä myy laajaa katrasta eri merkkejä että valmistaa sellaisia – niin omassa mallistossaan kuin asiakkaan toiveesta ja mallistakin. Niin että jos isoisoäidin sikamakeet buutsit ovat menneet möhnäksi evakkomatkalla, voit kävellä ne kainalossa SCB:hen ja kas, tekevät sinulle uudet samanlaiset. Tai jotkut muut, minkälaiset vaan haluat. Materiaaleissa löytyy mistä valita ja jos tuntuu siltä, että nyt tarvitsee saada strutsinnahka- tai kalkkarobuutsit, niin täältä niitä löytyy. Värivaihtoehdotkaan eivät rajoitu leiskuvaan mustanruskeaan, vaan nykybuutsit voi saada vaikka oranssinpinkinvihreänkukertavana!

Kengät tehdään käsin Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Mittatilauskenkien valmistukseen menee työviikkoja, ja tämmöinenhän tietysti maksaa enemmän kuin nellyalekenkulit. Suoraan hyllystäkin löytyy laaja valikoima dekoraatioita ja värejä – löysipä myyjä juuri omaan päivän outfittiini sopivat kengät! Tämähän on melko haastava tehtävä, kun ottaa huomioon, että päivän väriyhdistelmäni oli lime-magenta. Mutta myyjä olikin nero.

Jalkaanhan limemagentat ihmeet oli laitettava, vaikka vähän luonto laittoi vielä vastaan. Sitten jouduinkin hylkäämään taas yhden vanhan ennakkoluulon: Nehän oli ihanat! Ja mukavat! Enkä yhtään havainnut mielipiteitteni yhtäkkiä muuttuvan punaniskaisiksi, tuntenut tarvetta äänestää Perussuomalaisia tai halunnut ratsastaa auringonlaskuun! Tai no, viimeistä ehkä vähän. Jos vähäinen matkamuistobudjettini ei olisi ollut ingushialaiselta mafialta lainattua riskirahaa, olisin oitis ottanut buutsit mukaan ja vuokrannut hevosen.

Jiihaa!

Kyllä, ne on minun jalat, buutseissa
Kuva: Jennifer Ramer

Kuinka paljon parempi elokuva Hyvät, pahat ja rumat olisikaan ollut,
jos Clint Eastwoodilla olisi ollut siinä tällaiset?

Buutsit eivät ole vain umpimachoille estetiikanvälttelijöille

Cydwoq New York (ent. Shoe Shop)
247 Mulberry Street
www.cydwoq-ny.com
www.facebook.com/pages/Shoe/349197113397

Nimensä mukaisesti kauppa on omistautunut Cydwoq-merkin myyntiin, ja erittäin hyvä niin! Cydwoqit eivät pelaa yksityiskohtien määrällä, pikemminkin päinvastoin. Kengät on muotoiltu mahdollisimman  vähistä kappaleista ja näyttävyys syntyy yksinkertaisuudesta. Mukavuus on oleellinen tekijä ja onhan kengissä vähän maanläheistä hippiyttäkin, mikä näkyy myös liikkeen sisustuksessa ja tunnelmassa.

Liikkeen tunnelma on mitä kotoisin

Cydwoqin valikoiman tyyli on maahis-chic

Ask Alice
252 Mott Street
www.askaliceshoes.com
www.facebook.com/askaliceshoes

Ask Alice -liike löytyi jättimäisen etsintä- ja seulomisurakan ansiosta. Tai jos rehellisiä ollaan, bongasin sattumalta ikkunasta kengänaluksena olleen James Turrell -aiheisen kirjan. Kyllä, minun priorisointilistallani valotaide tulee (joskus) jopa ennen kenkiä. Kuten yleensä, Turrell johdatti hyvään paikkaan, eikä tällä kertaa läsnä ollut ilkeitä museovahteja sättimässä minua liiasta innokkuudesta.

Liike on perustettu viime vuoden kesällä, mutta sen suunnittelijalla George Mangilla on parinkymmenen vuoden kokemus alalta. Kengät ovat tyylikkäänlystikkäitä, graafisia, värikkäitä ja ennakkoluulottomia – jotain sellaista, mitä voikin odottaa mieheltä, joka yritti lapsena liittyä Mustiin panttereihin huolimatta siitä pikku yksityiskohdasta, että oli umpivalkoinen lähiölapsi.

Ask Alice -kengät ovat myös mukavia, mikä ei ole tämän korkoluokan kengissä itsestäänselvää. Pohjiin tungettu memory foam, jonka voi ytimekkäästi suomentaa esim. viskoelastiseksi polyuretaaniksi, takaa pehmeyden ja istuvuuden (kyllä, testasin, vain ja ainoastaan lukijapalvelun takia).

Kenkien sekaan on sijoiteltu taidekirjoja, joilla saadaan kaltaiseni hörhöt viehestettyä tehokkaasti sisään

Kathryn Amberleigh
219 Mott Street
13 Gansevoort Street
www.kathrynamberleigh.com
www.facebook.com/KATHRYNAMBERLEIGH

Mainitsinko jo, että John Fluevogin henkilökunta on ihanaa? Tämän lisäksi he ovat myös lojaaleja muille kenkäkaupoille ja heidän vinkillään löysin Kathryn Amberleighin putiikkiin.

Amberleighin kengät ovat hyvinkin klassisesti muotoiltuja, mutta väreissä, materiaaleissa ja yksityiskohdissa löytyy twistiä kuin ala-asteen pihalta 70-luvulla. Amberleighin kengissä onkin vaikeaa olla yli- tai alipukeutunut. Voisin kuvitella melkein kaikki niistä niin arki- kuin juhlapuvun seuraksi, tilanteeseen kuin tilanteeseen, erämaavaellus ja pölymummojen puoluekokous poisluettuna. Tyyli on naisellinen, seksikäskin, muttei missään nimessä halvan megatyrkky. Glamour-asennetta!

Kuvia ei tosin liikkeessä saanut ottaa, joten alla valikoima nettisivun tarjonnasta.

Century 21
Useita liikkeitä, joista kaksi Manhattanilla:
22 Cortlandt Street
1972 Broadway
www.c21stores.com
www.facebook.com/century21stores

Century 21:n idea on tarjota erilaisia vaatetuksen merkkituotteita roimilla alennuksilla. Ylöspano ei ole järin fiini ja kieltämättä hieman ottaa sydämen päälle kaivella kenkäosastolla Pradoja pahvilaatikkolaareista. Alennukset ovat tosiaan prosentuaalisesti huomattavat, mutta kun matkakassa oli koottu sisäelimiä myymällä, ei hinnan tippumisella tonnista viiteensataan ollut omaan ostokäyttäytymiseeni juurikaan merkitystä.

Esillepano on karuhko

Siinä on Miu Miut läjässä

Lilimill herätti muistoja Venetsiasta

Halvalla lähtee Manolot

United Nude

25 Bond Street

www.unitednude.com

https://www.facebook.com/UnitedN

United Nudesta onkin ollut juttua mm. aiemman Päivän bongauksen yhteydessä. UN:llä on vain muutama oma kauppa, joista yksi, kappas vaan, sattuu olemaan New Yorkissa, mikä tsägä ja yllätys. Esillepanon ja tarjolla olevien kenkien ansiosta oli kyllä vähän sellainen olo, että nyt on kubistisen taiteen museoon eksytty, eikä se ollut huono tunne! Myyjän jaloista bongasin periaatteiden epäilyä aiheuttaneet lenkkarit ja kyllä, ne kuulemma on todella mukavat.

Liike on viimeisen päälle dissainattu

Jos matkakassani ei olisi koottu pienten oravanpoikasten nahoista, olisin ostanut tällaiset matkamuistoiksi, sillä pultti-metallitematiikassa on jotain hyvin, hyvin newyorkilaista.

Pitsikorkoja ei näe joka päivä

Halvempaa kuin Picasso!

Päivän kenkä: John Fluevog - Zachary

Tunnetusti Kummissa kengissä osataan priorisoida. Tänään työnteon sijaan eräässä helsinkiläisessä teatterissa puhutaan vain ja ainostaan tuottajan uusista kengistä. Eikä aiheetta. Sammeko esitellä John Fluevogin Zachary suoraan Mian matkalaukusta. Saatan mennä näiden kanssa naimisiin.