Mitä tunnelmallisin Kehräsaari sisältää muitakin kiintoisia puoteja kuin Pihkan |
Tilanteesta hämmentyneenä avasin keskustelun klassisella "Ai kato tässä on tällanen" -repliikillä, josta siirryin suoraan esittelemään itseäni ja asiaani vellovalla verbaalioksennuksella työvuorossa olevalle Sofia Salmelle. Juuri kun olin kertomassa, kuinka kuuluisa kenkäblogisti olenkaan, tilanteen ja jäljellä olevan arvokkuuteni pelasti sisään astuva asiakas. Samalla kun sivusta kadehdin lahjakortin saanutta ostajaa, ehdin keksiä muitakin kysymyksiä kuin mitä kello mahtaa olla.
Perusasiat: syrjäkyliltä Lielahdesta Kehräsaareen pari vuotta sitten muuttaneen kenkäpaja Pihkan omistajakunta vaihtui osin vuodenvaihteessa. Nyt puodin puksuina ja valtiattarina toimivat ekonomi- ja ryhmäohjaustaustan omaavan Salmen lisäksi suutari ja vaatetusompelija Maisa Salonen sekä HAMKissa kenkäsuunnittelua opiskeleva Roosa Mattson. Erilaisista taustoista huolimatta kaikki tekevät Pihkassa kaikkea.
Pihkan laukkumallisto(kin) on skandinaavisen yksinkertainen ja tyylikäs |
"Kaikki" tarkoittaa mm. oman kenkämalliston valmistusta, niin puotiin myytäväksi kuin asiakkaiden tilaamissa väreissä, mittatilauskenkien tekemistä sekä laukkujen ja korujen laatimista. Myös melko tiheällä frekvenssillä järjestettävät kengäntekokurssit kuuluvat Pihkan toimintaan: tarjolla on tavan kenkien lisäksi maihari- ja uutuutena kesäkenkäkurssi.
Pihkan saapastuotantoa
|
Klassiset oxfordit
|
Mouru-kengät kahdella sävyllä
|
Pihkan oma kenkämallisto sisältää yksinkertaisen klassisia kenkämalleja, joihin saa värivalinnoilla haluamansa räväkkyyden asteen. Materiaaleina käytetään pääosin nahkaa, mutta kokeilussa on myös vegaaninen vaihtoehto, korkki. Myös himmeästi kiiltelevää kalannahkaa on tarjolla, sitä tosin käytetään enimmäkseen koristeena.
Kalannahka – kuolleet kultakalat kenkäkäyttöön? |
Entä minkälaisia kenkiä ihmiset haluavat, kun kerrankin on mahdollisuus valita?
Arvatkaas mitä: mustia. Pettymys saattoi livahtaa alahuuleeni väpättämään, sillä Salmi lohdutti, että monikäyttöisten neutraalihkojen kenkien vastapainoksi osa asiakkaista hakee nimenomaan persoonallisempia jalkineita. Erityisesti kengäntekokursseilla saattaa esiintyä visuaalista villiintymistä. En yhtään ihmettele: näkösällä olevat värikkäät nahat saavat minunkin alitajuntani suunnittelemaan herne-maissi-paprika-sävyisiä maihareita glitterkoristein.
Pihkan kengät ovat koko lailla niin kotimaisia kuin mahdollista. Suunnittelu ja toteutus ovat luonnollisesti kehräsaarelaista perua ja nahkojen käsittely ja viimeistelykin tapahtuu Suomessa. Nahkojen alkuperä on eurooppalainen, sillä Suomessa nahkatuotantoa ei juurikaan ole. Vuotien ostajana Pihka on pieni eikä nahkoja mahdu varastoon suunnattomia määriä. Värien saatavuus on siis vaihtelevaa ja se kannattaa tarkistaa erikseen: kun tietyn värinen vuota on loppu, niin samaa sävyä ei enää saa. Myös tilauskenkien jonotustilanne kannattaa tsekata, sillä Pihka on selvästi löytänyt asiakaskuntansa, eikä unelmakenkiään todennäköisesti saa ihan saman illan hippoihin edes haltijakummin avulla.
Tämän journalistisen yllätyssivupolun jälkeen palasin Tampere Biennalen äänitaiteen maailmaan. Omiksi suosikikseni nousivat Esa Kotilaisen ympäristöönsä samaan aikaan sulautuva ja sitä kommentoiva teos Sähkölintupuisto vanhan kirjaston puistossa ja Marko Timlinin aikaa vaativa Bits and Bytes Rajatilassa. En tosin kuullut kaikkia ohjelman teoksia, sillä joistain löysin vain infolapun mutten teosta tai tietoa siitä, milloin sen saattaisi kuulla, joistain en lappuakaan ja yhden tilan ovi oli kerrassaan kiinni tai sitten olin väärässä universumissa. Suuri kiitos Biennalelle tästä raikkaasta avauksesta äänitaiteen suuntaan, mutta yleisön ohjauksessa on vielä petrattavaa.
Kenkäpaja Pihka
Kehräsaari, Tampere
http://kenkapajapihka.fi/
https://www.facebook.com/KenkapajaPihka/
https://www.instagram.com/kenkapajapihka/
Arvatkaas mitä: mustia. Pettymys saattoi livahtaa alahuuleeni väpättämään, sillä Salmi lohdutti, että monikäyttöisten neutraalihkojen kenkien vastapainoksi osa asiakkaista hakee nimenomaan persoonallisempia jalkineita. Erityisesti kengäntekokursseilla saattaa esiintyä visuaalista villiintymistä. En yhtään ihmettele: näkösällä olevat värikkäät nahat saavat minunkin alitajuntani suunnittelemaan herne-maissi-paprika-sävyisiä maihareita glitterkoristein.
Miksi valita mustaa kun oranssiakin on tarjolla? MIKSI? |
Pihkan kengät ovat koko lailla niin kotimaisia kuin mahdollista. Suunnittelu ja toteutus ovat luonnollisesti kehräsaarelaista perua ja nahkojen käsittely ja viimeistelykin tapahtuu Suomessa. Nahkojen alkuperä on eurooppalainen, sillä Suomessa nahkatuotantoa ei juurikaan ole. Vuotien ostajana Pihka on pieni eikä nahkoja mahdu varastoon suunnattomia määriä. Värien saatavuus on siis vaihtelevaa ja se kannattaa tarkistaa erikseen: kun tietyn värinen vuota on loppu, niin samaa sävyä ei enää saa. Myös tilauskenkien jonotustilanne kannattaa tsekata, sillä Pihka on selvästi löytänyt asiakaskuntansa, eikä unelmakenkiään todennäköisesti saa ihan saman illan hippoihin edes haltijakummin avulla.
Salmella on jalassaan luonnollisesti omaa tuotantoa |
Tämän journalistisen yllätyssivupolun jälkeen palasin Tampere Biennalen äänitaiteen maailmaan. Omiksi suosikikseni nousivat Esa Kotilaisen ympäristöönsä samaan aikaan sulautuva ja sitä kommentoiva teos Sähkölintupuisto vanhan kirjaston puistossa ja Marko Timlinin aikaa vaativa Bits and Bytes Rajatilassa. En tosin kuullut kaikkia ohjelman teoksia, sillä joistain löysin vain infolapun mutten teosta tai tietoa siitä, milloin sen saattaisi kuulla, joistain en lappuakaan ja yhden tilan ovi oli kerrassaan kiinni tai sitten olin väärässä universumissa. Suuri kiitos Biennalelle tästä raikkaasta avauksesta äänitaiteen suuntaan, mutta yleisön ohjauksessa on vielä petrattavaa.
Kenkäpaja Pihka
Kehräsaari, Tampere
http://kenkapajapihka.fi/
https://www.facebook.com/KenkapajaPihka/
https://www.instagram.com/kenkapajapihka/